Svante Pääbo (s. 20. huhtikuuta 1955 Tukholma) on ruotsalainen evoluutiogenetiikkaan erikoistunut biologi. Pääbo sai tohtorinarvon Uppsalan yliopistosta 1986.
Pääbo Svante (Svante Pääbo, sündünüq 1955 Stokholmin, Roodsin) om eesti juuriga roodsi bioluug.
Hän on toiminut vuodesta 1997 Max Planck -instituutin genetiikan osaston johtajana Leipzigissä Saksassa.
Pääbo sai doktorikraadi Uppsala ülikoolist 1986. aastagal.
Hänelle myönnettiin 1992 Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinto, joka on Saksassa arvostetuimpia tutkimustyöstä myönnettyjä palkintoja. Pääbo tunnetaan myös paleogenetiikan alan perustajana.
Tä om olnuq 1997. aastagast Max Planck-instituudi geneetigaosakunna juht'ja Leipzigin S'aksamaal.
Paleontologian ja genetiikan yhdistävä ala tutkii muun muassa varhaisia ihmisiä ja muinaisia ihmispopulaatioita.
Pääbot tunnõtas ku ütte paleogeneetikalõ alossõpandjit.
Pääbolle myönnettiin Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto vuonna 2022[1].
Pääbolõ annõti Nobelin füsioluugia vai meditsiiniavvuhind aastagal 2022[1].
Perhetausta
Pereq
Pääbon äiti oli ruotsinvirolainen kemisti Karin Pääbo.[2] Vuonna 1944 neuvostomiehitystä Ruotsiin paennut Karin Pääbo halusi poikansa integroituvan ruotsalaiseen yhteiskuntaan, joten hän ei puhunut Svantelle viroa.
Pääbo imä oll' roodsieesti keemik Pääbo Karin.[1] 1944. aastagal nõvvokogoliido okupatsiooni iist Ruutsi pagõnuq Pääbo Karin tahtsõ, et timä poig saanuq kerembäle Roodsi ütiskunna liikmõs ja kõnõlõ-õs Svantegaq eesti kiilt. ei puhunut Svantelle viroa.
"Kasvoin tietäen mikä Viro on, mutta en puhu viroa.
"Kasvõn tiidse, miä Eesti om, a ma kõnõlõ-õiq eesti kiilt.
En ole koskaan käynyt virolaista koulua.
Ma olõ-õiq käünüq eesti koolin.
Identifioidun ruotsalaisiin, mutta minulla on erityissuhde Viroon", on Pääbo kuvaillut.[3] Pääbon isä oli biokemisti Sune Bergström, joka sai vuonna 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon.[4]
Ma piä hinnäst ruutslasõs, a mul om Eestiga lähkü läbikäümine", om Pääbo ütelnüq.[2] Pääbo esä oll' biokeemik Bergströmi Sune, kiä sai aastagal 1982 Nobeli meditsiiniavvohinna.[3]
Syyskuun 11. päivän terroriteoiksi (myös: Syyskuun 11., WTC-iskut ja 9/11) kutsutaan terrori-iskujen sarjaa, joka tehtiin Yhdysvalloissa tiistaina 11. syyskuuta 2001.
11. süküskuu päävä terrorirünnäkis (ka 9/11) kutstas terrorirünnäkit, miä tettiq Ameeriga Ütisriigen 11. süküskuu pääväl 2001.
Tällöin kaapattiin neljä matkustajalentokonetta,[4] joista kaksi ohjattiin tahallisesti päin New Yorkin World Trade Centerin kaksoistorneja.
Terroristiq rööveq neli reisilinnukit, minkast katõgaq sõidõti New Yorgin Maailma Kaubanduskeskusõ katsiktornõ sisse.
Etelätorni tuhoutui vajaan tunnin kuluttua ja Pohjoistorni vajaan kahden tunnin kuluttua.
Lõunõtorn sattõ kokko vähämb ku tunni ja Põh'atorn vähämb ku katõ tunni peräst.
Kolmas lentokone ohjattiin päin maan pääkaupungin Washingtonin tuntumassa olevaa Pentagonin rakennusta.
Kolmas linnuk linnas' vasta Pentagoni.
Neljäs lentokone putosi maahan Shanksvillessä Pennsylvaniassa.[5][6]
Neläs linnuk sattõ maaha Shanksvillen Pennsylvanian.