Kielipesä on päiväkodin tyyppinen paikka ja toimintamuoto, jossa pienille lapsille pyritään kielikylvyn tavoin opettamaan ja heitä totuttamaan usein muutoin katoamassa olevaan kieleen ja kulttuuriin.
Giellabeassi ({{g-ma|kōhanga reo}}, {{g-smn|kielâpiervâl}}, {{g-sms|ǩiõllpieʹss}} ja {{g-smj|giellabiesse}}) lea vuollel skuvlaahkásaččaid beaivedivššulágan báiki ja doaibmahápmi mas giellabeasi rávesolbmot hállet mánážiidda buot diliin ja buot sajiin giellabeasi giela.
Kielipesässä kieltä hallitsevat aikuiset totuttavat lapsia kielen käyttöön.
Dávjá giellabeasi giella lea unnitlogugiella man dihte giellabeasi ulbmilin lea sirdit giela ja kultuvrra boahtte buolvvaide.
Esimerkiksi Suomessa kielipesätoimintaa harjoittavat inarinsaamen ja koltansaamen puhujat, Virossa võron ja Venäjällä karjalan.
Dasgo sáhttá leat ahte bearrahat eat máhte šat giellabeasi giela, nuppe ulbmilin lea ahte giela geavahuvvo giellabeasi mielde bearrašiin dávjjibut.
Kielipesätoiminnan aloittivat maorit vuonna 1982 Uudessa-Seelannissa, missä heidän oma perinteinen äidinkielensä oli jäämässä englannin jalkoihin.
==Historjá== Giellabeassedoaimma álggahit maorit jagis 1982 Aotearoa danin go árbevirolaš eatnigiella lei duolmmahallamin eŋgelasgillii. Giellabeassi-sátni lea ng. jorgalanloatna maorigielat sánis kōhanga reo.
Sana kielipesä on käännös maorinkielisestä ilmaisusta kōhanga reo. Kōhanga reo -liike aloitti lasten kielikylpytoiminnan siirtääkseen maorin kielen ja maorien elämäntavan tuleville sukupolville.
Kōhanga reo -liike aloitti lasten kielikylpytoiminnan siirtääkseen maorin kielen ja maorien elämäntavan tuleville sukupolville. ==Suopmelaš-ugralaš gielat== Suomas giellabeassedoaibma lea anáraš- ja nuortalašgiela hubmiin, Estlánddas võrogiela hubmiin ja Ruoššas gárjilgiela hubmiin. <!--===Anáralaččaid kielâpiervâl===--> ==Giellaealáskahttin== Giellabeassi lea dušše okta oassi giellaealáskahttindoaimmain.
Sevettijärven koltansaamelaisten kielipesä[vanhentunut linkki] Nettiradio Mikaeli: Inarinsaamelaisten kielipesä[vanhentunut linkki] kōhanga reo -toiminta Uudessa Seelannissa (englanniksi) Vähemmistökielten elvytys harppaa eteenpäin Karjalan heimo numero 9-10
Čeavetjávrri nuortalaččaid giellabeassi[vanhentunut linkki] Nettiradio Mikaeli: Inarinsaamelaisten kielipesä[vanhentunut linkki] kōhanga reo -giellabeassedoaibma Aotearoas (englanniksi) Vähemmistökielten elvytys harppaa eteenpäin Karjalan heimo numero 9-10
Kielipesä
Geavaheaddji:Yupik/Giellabeassi
Perusoikeudet Suomessa
Vuođđovuoigatvuođat Suomas
Lähteet
Gáldut
Tasa-arvo-oikeudet
Dásseárvovuoigatvuođat
Perusoikeuksien luokittelu
Vuođđovuoigatvuođaid luohkkájuohku
Poliittiset oikeudet ja vapaudet
Politihkalaš vuoigatvuođat ja luomusvuođat
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
Ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođat
Henkilökohtaiset vapausoikeudet
Persovnnalaš friddjavuođavuoigatvuođat
Aiheesta muualla
Geahča maid
Perusoikeudet Euroopan unionissa
Vuođđovuoigatvuođat Eurohpá uniovnnas
Kirjallisuutta
Girjjálašvuohta
Perusoikeudet ovat kansallisessa perustuslaissa valtion kansalaisilleen ja muille valtion oikeudenkäyttöpiirissä oleville takaamat oikeudet.
Vuođđovuoigatvuođat leat dakkár vuoigatvuođat mat dáhkiduvvojit stáhta vuođđolágas sihke dan riikavuložiidda ja eará olbmuide geat leat dan jurisdikšuvnnas.
Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta perusoikeudet eivät takaa absoluuttista suojaa, vaan perustuslaissa ainoastaan edellytetään, että kyseisen oikeuden loukkaamisesta täytyy säätää lain tasoisesti ja vain tietyissä rajatuissa tarkoituksissa.
Earret soames spiehkastagaid vuođđovuoigatvuođat eai dáhkit absoluhta suoji ja vuođđolágain dušše gáibiduvvo ahte vuoigatvuođa rihkkumis ferte mearridit lágas ja dušše vissis ráddjen sujaid dihte.
Perusoikeudet on siis säädetty kansallisesti, sen sijaan ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Vuođđovuoigatvuođat mearriduvvo riikka dásis, go fas olmmošvuoigatvuođat vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvnnaide.
Perusoikeudet ovatkin usein laajemmat kuin se mihin valtio on kansainvälisesti sitoutunut.
Vuođđovuoigatvuođat leatge dávjá viidábut go dat masa stáhta lea riikkaidgaskasaččat čatnasan.
YK:n vuonna 1993 järjestämän ihmisoikeuskonferenssin tekemän linjauksen mukaisesti perusoikeudet ovat keskenään samanarvoisia, eikä niillä ole keskinäistä hierarkiaa.
Jagi 1993 ON lágidii olmmošvuoigatvuođaid konfereanssa mas mearriduvvui ahte buot vuođđovuoigatvuođat leat ovttaárvosaččat iige dain leat hierarkiija.
Mikään perusoikeuksista ei ole toista arvokkaampi.[1]
Ii mihkkige vuođđovuoigatvuohta leat árvvoleappot go nubbi.[1]
Vapausoikeudet turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumisilta.
Friddjavuođavuoigatvuođat dorvvastit ovttaskas olbmuid friddjavuođa go almmolaš váldi lea váile.
Tällaisia oikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen samoin kuin liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja ja yhdistysvapaus sekä omaisuuden suoja.[2]
Dakkár vuoigatvuođaide gullet ee. vuoigatvuohta eallimii, persovnnalaš friddjavuohta ja guoskameahttunvuohta, johtalanluomusvuohta, priváhtaeallima suodji, searvvadanluomusvuohta ja opmodatsuodji.[2]
Näitä ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistymisvapaus.
Politihkalaš vuoigatvuhtii ja luomusvuhtii gullet ee. jienastanvuoigatvuohta, sátneluomusvuohta, čoahkkananluomusvuohta ja searvvadanluomusvuohta.
Tasa-arvo-oikeuksiin kuuluvat muun muassa rodullinen, sukupuolellinen ja uskonnollinen yhdenvertaisuus.
Dásseárvovuoigatvuođaide gullet ovttaveardásašvuohta lága ovddas beroskeahttá das makkár nállái, sohkabeallái, oskui dahje eará jovkui dat gullá.
Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet eli niin kutsutut TSS-oikeudet.
Vuođđovuoigatvuođaide gullet maiddái ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođat (ESČ-vuoigatvuođat).
Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen.
Dakkár vuoigatvuođaide gullet ovdamearkan vuoigatvuohta bargui, sosiáladorvui ja oahpahussii.
Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.[2]
Almmolaš váldi ferte dorvvastit ja ovddastit daid vuoigatvuođaid ollašuvvama.[2]
Suomen perustuslaissa perusoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti kaikille, ei siis ainoastaan Suomen kansalaisille.
Suoma vuođđolágas vuođđovuoigatvuođat gullet buohkaide iige beare Suoma álbmogiidda.
Ei siis enää voida käyttää termiä kansalaisoikeudet.
Dán dihte Suomas ii šat geavahuvvo tearpma álbmogiid vuoigatvuođat.
Suomen perustuslain 2 luvussa on turvattu seuraavat oikeudet:
Suoma vuođđolága 2 logus leat dorvvastuvvon čuovvovaš vuoigatvuođat:
Yhdenvertaisuus.
Ovttaveardásašvuohta.
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Kuolemanrangaistuksen ja kidutuksen kielto 8 §. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate.
Vuoigatvuohta eallimii sihke persovnnalaš friijavuhtii ja guoskameahttunvuhtii. jápminráŋggáštusa ja biinnideami gieldu 8 §. Rihkusvuoigatvuođalaš lágalašvuođaprinsihppa.
Liikkumisvapaus.
Johtalanluomusvuohta.
Yksityiselämän suoja.
Priváhtaeallima suodji.
Uskonnon ja omantunnon vapaus.
Oskku ja oamedovddu luomusvuohta.
Sananvapaus ja julkisuus.
Sátneluomusvuohta ja almmolašvuohta.
13 §. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. 14 §.
13 §. Čoahkkanan- ja searvvadanluomusvuohta.
Vaali- ja osallistumisoikeudet.
14 §. Jienastan- ja váikkuhanvuoigatvuođat.
Omaisuuden suoja.
Opmodatsuodji.
Sivistykselliset oikeudet.
Čuvgehuslaš vuoigatvuođat.
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.
Vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii.
18 §. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus.
18 §. Vuoigatvuohta bargui ja ealáhusluomusvuohta.
Oikeus sosiaaliturvaan.
Vuoigatvuohta sosiáladorvui.
Vastuu ympäristöstä.
Vástu birrasis.
21 §. Oikeusturva.
21 §. Vuoigatvuođadorvu.
Perusoikeuksien turvaaminen.
Vuođđovuoigatvuođaid dorvvasteapmi.
Perusoikeudet poikkeusoloissa.
Vuođđovuoigatvuođat spiehkastatdili áigge.