Vuodesta 1942 vuoteen 1944 katu sai takaisin historiallisen nimensä, Suuri Kuningaskatu (Lielā Ķēniņa iela), mutta vuonna 1944 katu nimettiin takaisin Yhteisökaduksi (Komunālo ielu). Nykyisen nimensä, Riharda Vāgnera iela, katu sai vuonna 1987. Riharda Vāgnera, eli Richard Wagner, oli saksalainen säveltäjä, kapellimestari, musiikkiteoreetikko ja esseisti.
Riharda Vāgnera iela Pamatinformācija Pilsēta Rīga Priekšpilsēta Centra rajons Apkaime Vecrīga Garums 195 m Atklāta 16.gs Vēsturiskie nosaukumi Lielā Ķēniņa iela Komunālā iela Joslu skaits 1 Segums bruģis Celtnes Rīgas 1. pilsētas teātris Sabiedriskais transports Cits Nav
Riharda Street on yhteydessä seuraaviin katuihin: Kalku iela
Riharda Vāgnera iela ir savienota ar šādām ielām:
Sarjan ensimmäisen sijan voittaja pääsi 3. divisioonan B-lohkoon. Koska sekä vuoden 2020 että 2021 MM-kisat peruttiin korona pandemian vuoksi, vuodelle 2022 suunniteltu kilpailu oli ensimmäinen kerta, kun 4. divisioonan kilpailu pelattiin. Turnauksen voitti Kirgisia, mutta koska Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjä ja Valko-Venäjä eivät pelanneet MM-kisoissa, kaikki joukkueet pääsivät 3. divisioonan lohkoon 3 paitsi Kuwaitin maajoukkue. , joka päättyi viimeiseksi.
2022. gada Pasaules čempionāta hokejā 4. divīzija 2022. gada Pasaules čempionāta hokejā 4. divīzijas logo Turnīra informācija Rīkotājvalsts Kirgizstāna Pilsēta Biškeka Norises laiks 3. marts—5. marts Komandas 6 (5) Arēnas 1 (1 pilsētā) Turnīra statistika Spēles 10 Gūtie vārti 115 (11.5 vidēji spēlē) Skatītāji 7 666 (767 vidēji spēlē) Rezultatīvākais Vladimirs Nosovs (20 punkti) ← 2021 2023 →
4. divisioona
4. divīzija
Ferratum Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Ferratum-konsernin (“Ferratum” tai “Konserni”), joka on kansainvälinen mobiilien rahoituspalvelujen tuottaja.
Ferratum Oyj" un tā filiāles veido Ferratum Grupu (turpmāk tekstā — “Ferratum” vai “Grupa”), kas ir starptautisks mobilo finanšu pakalpojumu sniedzējs.
Ferratum-konserni, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä, aloitti toimintansa toukokuussa 2005 ja on laajentanut toimintaansa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja APAC-alueella.[1]
Ferratum, kura galvenais birojs atrodas Helsinkos, Somijā, tika dibināts 2005. gada maijā, un tas ir paplašinājis savu darbību, ietverot Eiropu, Ziemeļameriku, Dienvidameriku un Āzijas un Klusā okeāna reģionu.[1]
Ferratum on automatisoitujen pankkiprosessien asiantuntija, jolla on keskitetty teknologiainfrastruktuuri ja myyntiasiantuntemus.
Ferratum specializācija ir automatizētās banku darbības procesi ar centralizētu tehnoloģijas infrastruktūru un pārdošanas speciālistiem.
Sen oma itseoppiva big data -pisteytysjärjestelmä tuottaa välittömiä luottopäätöksiä huippuluokan tietoturvalla.[2]
Tā patentētā pašdarbojošā lielu datu apjomu apstrādes sistēma sniedz tūlītējus kreditēšanas apstiprinājumus, nodrošinot drošību ar visprogresīvākajām metodēm.[2]
Ferratum on yksi johtavista mobiilien luottojen tarjoajista kuluttajille ja pienyrityksille ja se toimii nykyään Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja APAC-alueella.
Ferratum ir viens no līderiem mobilo aizdevumu jomā patērētājiem un mazajiem uzņēmumiem, un pašlaik tā pārstāvniecības atrodas Eiropā, Ziemeļamerikā, Dienvidamerikā un Āzijas un Klusā okeāna reģionā.
EU:n pank-kitoimintalupa mahdollistaa sen toiminnan kaikissa EU-maissa.
Eiropas Savienības (ES) banku darbības licence ļauj darboties visās ES valstīs.
Jorma Jokelan vetämä Ferratum-konsernin johtoryhmä koostuu joukosta intohimoisia ja yrittäjähenkisiä jäseniä, joissa yhdistyy tämän toimialan ja siihen liittyvien alojen laaja asiantuntemus.
Ferratum Grupas direktoru padome, kuru vada Jorma Jokela, ir darbam uzticīga uzņēmējdarbības speciālistu komanda, kurā apvienota pieredze un zināšanas no plaša attiecīgo nozaru loka.
Lea Liigus on konsernin lakiosaston päällikkö ja konsernin pankkitoimintaa harjoittavan tytäryhtiön Ferratum Bank p.l.c:n toimitusjohtaja.
Lea Līgus (Lea Liigus) ir Grupas Juridiskās un atbilstības nodaļas vadītāja un Grupas banku darbības filiāles, Ferratum Bank p.l.c., vadītāja.
Hän opiskeli lakia Tarton yliopistossa Virossa ja hänellä on oikeustieteen kandidaatin tutkinto Helsingin yliopiston sopimus- ja kauppaoikeuden koulutusohjelmasta.
Viņa ir studējusi jurisprudenci Tartu Universitātē, Igaunijā, un ieguvusi maģistra grādu tiesību zinātnē (LL.M) Līgumu un komerctiesību programmā University of Helsinki, Somijā.
Ennen konserniin tuloaan hän työskenteli kauppaoikeuden ja EU-lainsäädännön lehtorina Estonian Business School -yliopistossa Tallinnassa sekä asianajajana kauppaoikeuteen ja rahoitusoikeuteen erikoistuneessa Sorainen-lakiasiaintoimistossa Virossa.[5]
Pirms Lea Līgus (Lea Liigus) pievienojās Grupai 2006. gadā, viņa strādāja kā lektore komerctiesībās un Eiropas tiesībās Igaunijas Biznesa skolā, Tallinā un specializējās kā advokāte komerctiesībās, finanšu tiesībās un Eiropas tiesībās juridiskajā firmā Sorainen, Igaunijā.[5]
Tri Clemens Krause on yrityksen rahoitusjohtaja ja Ferratum Capital Germany GmbH:n toimitusjohtaja.
Dr. Klemens Krauze (Dr. Clemens Krause) ir uzņēmuma galvenais finanšu direktors un Ferratum Capital Germany GmbH rīkotājdirektors.
Hän opiskeli liikkeenjohtoa Westfälische Wilhelms -yliopistossa Münsterissä.
Viņš ir studējis biznesa administrāciju Westfälische Wilhelms-Universität Minsterē.
Vuosina 1989–94, samalla kun hän viimeisteli väitöskirjaansa, hän työskenteli Münsterissä Institut für Rechnungswesenissa.
Laikā no 1989. līdz 1994. gadam viņš strādāja Grāmatvedības institūtā Minsterē, vienlaikus iegūstot doktora grādu.
Vuonna 1994 hän siirtyi Bankgesellschaft Berlin AG:n palvelukseen, jossa hän työskenteli hankerahoitusjohtajana.
1994. gadā Dr. Klemens Krauze (Dr. Clemens Krause) pievienojās Bankgesellschaft Berlin AG, kur viņš strādāja kā menedžeris un projektu finansēšanas direktors.
Ennen Konserniin tuloaan vuonna 2012 hän työskenteli Saksassa Deutsche Bahnin, E-Loan Europen, E*Trade Germanyn, GE Money Bankin (General Electric) ja Commerzbankin johtotehtävissä.[7]
Pirms viņš pievienojās Grupai 2012. gadā, viņš strādāja vadošos amatos Vācijā Deutsche Bahn, E-Loan Europe, E*Trade Germany, GE Money Bank (General Electric) un Commerzbank.[7]
Ari Tiukkanen on konsernin operatiivinen johtaja.
Ari Tiukanens (Ari Tiukkanen) ir Grupas tirdzniecības un operāciju vadītājs.
Hän opiskeli tuotantotaloutta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, missä hän suoritti kandidaatin tutkinnon vuonna 1986.
Viņš studēja rūpnieciskās inženierzinātnes Jyväskylä University of Applied Sciences un 1986. gadā absolvēja to, iegūstot inženierzinātņu bakalaura grādu (BSc).
Ennen konserniin tuloaan vuonna 2015 hän työskenteli rakennus- ja teollisuusliiketoiminnan päällikkönä Metsä Woodissa vuosina 2012–2015, Icare Finland / Revenio-konsernin toimitusjohtajana vuosina 2008–2012, Paloheimo-konsernin liiketoimintajohtajana vuosina 2006–2008, Finnforestin rakennustuoteyksikön päällikkönä vuosina 1999–2006 sekä eri tehtävissä Halton-konsernissa vuosina 1992–1999.[8]
Pirms Ari Tiukanens (Ari Tiukkanen) pievienojās Grupai 2015. gadā, viņš bija būvniecības un rūpnieciskās uzņēmējdarbības vadītājs Metsä Wood laikā no 2012. līdz 2015. gadam, Icare Finland/Revenio Group vadītājs laikā no 2008. līdz 2012. gadam, Paloheimo Group komercdirektors laikā no 2006. līdz 2008. gadam, celtniecības produktu darījumu līnijas vadītājs Finnforest laikā no 1999. līdz 2006. gadam un ieņēma dažādus vadošos amatus Halton Group laikā no 1992. līdz 1999. gadam.[8]
Saatuaan EU:n pankkitoimintaluvan Ferratum-konsernin visiona on ollut olla johtava kansainvälinen laajan tuotevalikoiman omaava mobiilipankkipalvelujen tarjoaja.
Saņemot ES banku darbības licenci, Ferratum Grupa saka, ka tās vīzija ir kļūt par vadošo starptautisko mobilo banku, kura piedāvā plašu produktu klāstu.
Mobiilien kuluttajalainojen edelläkävijänä Euroopassa Ferratum katsoo, että se keskittyy eritoten yksinkertaisiin mobiiliratkaisuihin, jotka vastaavat nykyisten asiakkaiden odotuksia tai jopa ylittävät ne.
Būdams pirmais, kas piedāvā mobilos aizdevumus patērētājiem Eiropā, Ferratum apgalvo, ka tas galvenokārt koncentrējas uz vienkāršiem mobilajiem risinājumiem, kas atbilst un pārspēj mūsdienu klientu gaidīto.
Ferratumin vuoden 2016 vuosikertomuksessa todetaan: “Me Ferratumilla emme usko pankkeihin, emme ainakaan perinteisessä mielessä.
Savā 2016. gada pārskatā Ferratum apgalvo: “Šeit, Ferratum, mēs neticam bankām. Vismaz ne tradicionālajā nozīmē.
Uskomme mobiiliin, käyttäjäystävälliseen, kansainväliseen ja erittäin turvalliseen rahoitustekniikkaan.” [10]
Mēs ticam finanšu tehnoloģijai, kas ir mobila, draudzīga lietotājam, starptautiska un augstākajā mērā droša.”[10]
Ferratumin missio on tarjota parhaat kuluttajakäyttöliittymät lainaus- ja pankkitoimintaprosesseille sekä ympärivuorokautinen asiakaspalvelu, johon on pääsy Ferratumin verkkosivujen sekä sen omien, että kumppaneiden mobiilisovellusten kautta. [10]
Tā misija ir nodrošināt vislabāko saskarsmi ar klientiem aizdevumu un banku darbības procesos un personīgu klientu apkalpošanu visu diennakti visās nedēļas dienās, kas ir pieejama tiešsaistē Ferratum un tā partneru tīmekļa vietnēs un mobilajās lietotnēs.[10]
Rahoituspalvelun ja tekniikan yhdistämällä Ferratumilla on nyt seitsemän tuotetta: pienlai-na, luottotili, Plus- ja Prime-lainat, Ferratum Business, Ferratum P2P ja Mobiilipankki.
Apvienojot finanšu pakalpojumus un tehnoloģiju, Ferratum pašlaik piedāvā septiņus produktus: Microloans, Plus Loans, Credit Limit, Ferratum Business, Ferratum P2P, Prime Loans un mobilo banku darbību.
Vuonna 2016 Ferratum jatkoi lainausliiketoiminnan laajentamistaan vastaten vaihtoehtoisten ja innovatiivisten lainausmallien alati kasvavaan kysyntään. [Katso "Ferratum-konsernin lainatuotteet"]
2016. gadā Ferratum turpināja paplašināt aizdevumu darījumus, reaģējot uz aizvien pieaugošo pieprasījumu pēc alternatīviem un inovatīviem aizdošanas modeļiem.
Ferratum-konsernin vuoden 2016 vuosikertomuksessa sanotaan, että "Ferratumin pyrkimyksenä on sen alusta, vuodesta 2005 alkaen ollut arvon luominen asiakkaille ja sijoittajille.
Ferratum Grupas 2016. gada pārskatā ir teikts “vērtību radīšana klientiem un investoriem ir bijuši Ferratum galvenie centieni kopš tā izveidošanas 2005. gadā.
Mutta arvon luominen kumppaneille on aivan yhtä tärkeää."[10]
Bet vērtību radīšana partneriem ir tikpat svarīga.”[10]
Toisin kuin perinteiset pankit, Ferratum sanoo, että se "ei luota pelkästään omaan innovointikykyynsä, vaan se luo kumppanuuksien kautta erittäin joustavan rahoitusekosysteemin, jonka avulla saavutetaan paras mahdollinen asiakaskokemus.
Atšķirībā no tradicionālajām bankām Ferratum apgalvo, ka tas “nepaļaujas tikai uz savu novatorisko spēku, bet veido ļoti elastīgu finanšu ekosistēmu ar partnerības starpniecību, lai maksimāli uzlabotu klientu pieredzi.
Kumppanuusperi-aate mahdollistaa nopeamman kasvun rajallisilla pääomakuluilla.
Partnerības pieeja dod iespēju ātrākai izaugsmei ar ierobežotiem kapitāla izdevumiem.
Tuotteet rakennetaan koko asiakaselinkaaren ympärille ottaen kumppaneiksi sekä rahoitusalan yrityksiä että ra-hoitusalan ulkopuolisia teknologiayrityksiä."[10]
Produkti tiek veidoti, aptverot visu klientu dzīves ciklu, iesaistot partnerus gan no finanšu nozares, gan ar finansēm nesaistītiem tehnoloģiju uzņēmumiem."[10]
Vuosikertomuksessa sanotaan edelleen, että "uudet kumppanuudet eivät perustu vain teknologiaan tai siihen, kuinka hyvin ne liittyvät rahoitusekosysteemiin" ja että "Ferratum suosii kumppaneita, joilla on samankaltaiset keskeiset arvot: ammattilaisuus, innovointi, tuottavuus ja selkeä etiikka."[10]
Gada pārskata turpinājumā teikts “jaunas partnerattiecības netiks balstītas tikai uz tehnoloģiju vai svarīgumu mūsu finanšu ekosistēmai” un Ferratum “dod priekšroku partnerībai ar uzņēmumiem, kuriem ir līdzīgas pamatvērtības: profesionalitāte, novatoriskums, rentabilitāte un skaidra ētika."[10]
Suhteellisuudentajuista kasvua – tämä on keskiössä siinä, mitä Ferratumilla kutsutaan "Jorma-periaatteeksi".
Izaugsme, ievērojot proporcionalitāti, — tā ir Ferratum tā dēvētā “Jorma principa” būtība.
Konserni on perustamisestaan lähtien vuodesta 2005 kasvattanut tasaisesti tuottojaan yli kymmenen vuoden ajan.
Uzņēmums ir rentabls kopš tā dibināšanas 2005. gadā. Pēdējo desmit gadu laikā Grupas ieņēmumi ir neatlaidīgi palielinājušies.
Ferratumilta kerrotaan, että he ovat saavuttaneet tämän kasvattamalla jatkuvasti maantieteellistä kattavuuttaan sekä asiakas- et-tä käyttäjäpohjaansa.[10] Konserni sanoo keskittyvänsä kestävään kehitykseen ja liiketoimintansa laajentamiseen johtavana mobiilina lainanantajana.
Uzņēmumā apgalvo, ka tas ir panākts, nepārtraukti paplašinot darbību ģeogrāfiski, kā arī klientu un lietotāju bāzi.[10] Grupa saka, ka tā koncentrējas uz ilgtspējīgu attīstību un kā vadošā mobilā aizdevēja uzņēmējdarbības paplašināšanu.
Yrityksen liiketoimintastrategian ytimessä olevaan laajentumisstrategiaan kuuluu maantieteellisen läsnäolon monipuolistaminen laajentamalla kattavuutta Euroopassa ja ympäri maailman.
Paplašināšanās stratēģija, kas ir tā uzņēmējdarbības stratēģijas pamatā, ietver dažādību ģeogrāfiskajā klātbūtnē, paplašinot uzņēmuma sasniedzamību gan Eiropā, gan starptautiski.
Ferratum jatkaa kasvunsa edistämistä ja tuotesalkkunsa kehittämistä jo olemassa olevilla markkinoilla Euroopassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Brasiliassa, Meksikossa ja Kanadassa.[10]
Ferratum turpinās veicināt tā izaugsmi un palielināt produktu klāstu esošajos tirgos visā Eiropā, Austrālijā, Jaunzēlandē, Brazīlijā, Meksikā un Kanādā.[10]
Mobiilin pankkitoiminnan käyttö on jatkanut kasvuaan maailmanlaajuisesti.
Mobilās banku darbības izmantošana turpina pieaugt visā pasaulē.
Mobiilipankkia käyttävien älypuhelinten ja tablettien omistajien osuus oli valituissa Euroopan maissa, Australiassa ja USA:ssa vuoden 2016 huhtikuussa 47 % verrattuna 41 %:iin vuotta aiemmin.[11] Analyytikoiden mukaan vuonna 2021 yli 2 miljardia mobiililaitteen käyttäjää käyttää matkapuhelimiaan pankkiasioiden hoitoon verrattuna 1,2 miljardiin vuonna 2016.[12]
Viedtālruņu un planšetdatoru īpašnieku daļa, kura izmanto mobilo banku darbību, bija 47% 2016. gada aprīlī salīdzinājumā ar 41% iepriekšējā gadā gan atsevišķās Eiropas valstīs, gan ASV un Austrālijā.[11] Analītiķi paredz, ka līdz 2021. gadam vairāk nekā 2 miljardi mobilo ierīču lietotāju izmantos savus mobilos tālruņus banku darbības nolūkos, salīdzinot ar 1,2 miljardiem 2016. gadā.[12]
Mobiilipankin käytön omaksuminen riippuu suuresti säännöllisestä pääsystä Internetiin.
Mobilā banku darbība ir lielā mērā atkarīga no regulāras pieejas internetam.
Vuonna 2016 mobiilit laajakaistaverkot kattoivat jo 84 % maailman väestöstä.[13] Vuoden 2016 puolivälissä mobiilin laajakaistan kattavuus ylsi OECD-maissa 95.1 % tilausmäärien yltäessä Pohjois-Euroopan maissa ja Australiassa yli 100 %:n.[14] Suuntaus mobiilipankki-palvelujen käyttöön ulottuu myös väestön matalatuloisempiin segmentteihin, joissa ihmi-set omistavat älypuhelimen mutta eivät tällä hetkellä ole pankin asiakkaita tai käyttävät vain rajoitettuja pankkipalveluja kuten palkkatiliä (ns. "alipalveltuja" pankkiasiakkaita).[15]
2016. gadā mobilās platjoslas tīkli jau aptvēra 84% no pasaules iedzīvotājiem.[13] Mobilās platjoslas pārklājums visās OECD valstīs sasniedza 95,1% 2016. gada vidū, abonēšanas maksai pārsniedzot 100% Ziemeļeiropas valstīs un Austrālijā.[14] TTendence izmantot mobilo banku darbību aptver arī iedzīvotāju segmentus ar zemākiem ienākumiem, kuriem ir viedtālruņi un kuri nav bankas klienti vai izmanto tikai ierobežotus bankas pakalpojumus, piemēram, bankas kontu algas saņemšanai (klienti, kuri nepilnīgi izmanto banku pakalpojumus).[15]
Finanssiteknologiatoimialan investoinnit putosivat vuonna 2016 maailmanlaajuisesti 50 % vuoden 2015 lukemista rahoituksen yhteismäärän oltua 24,7 miljardia dollaria verrattuna 46,7 miljardiin vuonna 2015.[16] Joukkorahoitusta ja lainoja tarjoavat finanssiteknologiayritykset olivat optimistisimpien joukossa, erityisesti koskien P2P-lainanantoa.
Globālais FinTech (finanšu tehnoloģiju) sektors piedzīvoja 50% investīciju samazinājumu 2016. gadā ar ikgadējo finansējumu kopsummā USD 24,7 miljardi, salīdzinot ar USD 46,7 miljardiem 2015. gadā.[16] Kolektīvā finansēšana un aizdevumu FinTech bija optimistiskāko vidū, jo īpaši attiecībā uz P2P aizdevumiem.
Tutkimukses-sa havaittiin myös suuntaus monipuolisempiin liiketoimintamalleihin ja laajentuminen mui-hin maihin.[17]
Aptaujas rezultāti arī uzrādīja tendenci uz biznesa modeļu daudzveidību un paplašināšanos uz citām valstīm.[17]
Samaan aikaan perinteisillä pankeilla on paineita karsia kustannuksia, kun niiden tuotot matalakorkoisesta ympäristöstä ovat negatiivisia.
Tajā pašā laikā tradicionālajām bankām ir jāsamazina izdevumi, jo zemo procentu likmju vide atstāj uz to peļņu negatīvu iespaidu.
Viime vuosina pankit ovat kaikkialla Euroopassa sulkeneet konttoreitaan menettäen samalla tärkeimmän kilpailuetunsa.
Visā Eiropā pēdējo gadu laikā bankas slēdz filiāles, tādējādi zaudējot savu vissvarīgāko konkurētspējas priekšrocību.
Eräässä tutkimuksessa on käynyt ilmi, että pankkisektorin häiriöt voivat johtaa 10–40 %:n tuotto-jen alenemiseen vuoteen 2025 mennessä samalla kun finanssiteknologiayritykset palvele-vat merkittävää osaa markkinoista.[18] On arvioitu, että Saksan markkinoilla finanssiteknologiayritykset voivat saavuttaa 5 % osuuden kokonaismarkkinoista vuoteen 2020 men-nessä.[19]
Pētījumā ir secināts, ka traucējumi banku sektorā var radīt ieņēmumu zaudēšanu no 10%–40% līdz 2025. gadam, kamēr FinTech apkalpos ievērojamu tirgus daļu.[18] Ir sagaidāms, ka Vācijas tirgū FinTech pārņems kopējo tirgus daļu līdz 5% līdz 2020. gadam.[19]
Ferratum Mobiilipankki, joka lanseerattiin yleisölle vuonna 2016 Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa, on vallankumouksellinen uusi alusta, joka kokoaa asiakkaiden kaikki rahoituspalvelut yhden sovelluksen alle.
Ferratum mobilā banka uzsāka darbību 2016. gadā Vācijā, Zviedrijā un Norvēģijā. Tā ir revolucionāra, jauna platforma, kas apkopo visus klientu finanšu darījumus vienā lietotnē.