Ferratum Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Ferratum-konsernin (“Ferratum” tai “Konserni”), joka on kansainvälinen mobiilien rahoituspalvelujen tuottaja. Ferratum-konserni, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä, aloitti toimintansa toukokuussa 2005 ja on laajentanut toimintaansa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja APAC-alueella.[1]
Ferratum Oyj ir jos filialai priklauso tarptautiniu mastu mobiliąsias finansines paslaugas teikiančių „Ferratum“ įmonių grupei („Ferratum“ arba „Grupė“). „Ferratum“ centrinė būstinė buvo įkurta Helsinkyje, Suomijoje 2005 m. gegužę ir nuo to laiko išplėtė savo veiklą Europoje, Šiaurės Amerikoje, Pietų Amerikoje, Azijos-Ramiojo vandenyno regione.[1]
Ferratum on automatisoitujen pankkiprosessien asiantuntija, jolla on keskitetty teknologiainfrastruktuuri ja myyntiasiantuntemus.
„Ferratum“ yra automatizuotų banko procesų specialistė, turinti centralizuotą technologijų infrastruktūrą bei pardavimo ekspertus.
Sen oma itseoppiva big data -pisteytysjärjestelmä tuottaa välittömiä luottopäätöksiä huippuluokan tietoturvalla.[2]
Jos savarankiško mokymosi duomenų vertinimo sistema užtikrina itin greitus kreditų patvirtinimus, naudojant pažangiausią apsaugą.[2]
Ferratumin perusti vuonna 2005 konsernin perustaja ja toimitusjohtaja Jorma Jokela.
„Ferratum“ 2005 m. įkūrė bei šiuo metu įmonėje eina generalinio direktoriaus pareigas Jorma Jokela.
Hän opiskeli laskentatointa Kuopion kauppaopistossa ja Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa Helsingissä.
Kuopijo komercijos kolegijoje (Commercial College of Kuopio) ir Helsinkio verslo kolegijoje (Helsinki Business College) jis studijavo apskaitą.
Hän perusti Helsingissä Jokela Capital Oy:n, jonka toimitusjohtajana hän toimi vuosina 1998–2000.
Helsinkyje jis įkūrė ir nuo 1998 iki 2000 metų ėjo generalinio direktoriaus pareigas įmonėje „Jokela Capital Oy“.
Sittemmin hän myi Jokela Capitalin liiketoiminnan vuonna 2004.
2004 m. įmonę „Jokela Capital“ pardavė.
Vuonna 2005 hän perusti Ferratumin ja on ollut sen toimitusjohtaja yrityksen perustamisesta lähtien.[3][4]
2005 m. jis įkūrė „Ferratum“ ir nuo tada joje eina generalinio direktoriaus pareigas.[3][4]
Ferratum on yksi johtavista mobiilien luottojen tarjoajista kuluttajille ja pienyrityksille ja se toimii nykyään Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja APAC-alueella.
„Ferratum“yra viena lyderių, teikianti mobilias skolinimo paslaugas privatiems bei verslo klientams Europoje, Šiaurės Amerikoje, Pietų Amerikoje, Azijos-Ramiojo vandenyno regione.
EU:n pank-kitoimintalupa mahdollistaa sen toiminnan kaikissa EU-maissa.
Turima ES bankininkystės licencija suteikia teisę veiklą vykdyti visose ES šalyse.
Jorma Jokelan vetämä Ferratum-konsernin johtoryhmä koostuu joukosta intohimoisia ja yrittäjähenkisiä jäseniä, joissa yhdistyy tämän toimialan ja siihen liittyvien alojen laaja asiantuntemus.
Jormos Jokelos vedamą aistringą ir verslią „Ferratum“ grupės direktorių komandą sudaro įvairiose pramonės srityse patirties sukaupę specialistai.
Kulutusluottopäällikkö Saku Timonen on työskennellyt konsernin palveluksessa vuodesta 2009.
Saku Timonen Grupėje dirba nuo 2009 m. ir eina Grupės kredito paslaugų vadovo pareigas.
Hän opiskeli markkinointia, rahoitusta ja taloustieteitä Helsingin kauppakorkeakoulussa vuosina 1996–2001.
Nuo 1996 iki 2001 m. studijavo Helsinkio ekonomikos ir verslo administravimo mokykloje (Helsinki School of Economics and Business Administration) rinkodarą, finansus ir ekonomiką.
Vuosina 2000–2006 hän toimi markkinoinnin suunnittelijana, tuotepäällikkönä ja suhdetoimintapäällikkönä Sampo Pankissa.
Nuo 2000 iki 2006 m. „Sampo“ banke jis ėjo rinkodaros planuotojo, produkto vadovo ir ryšių vadovo pareigas.
Vuosina 2006–2009 hän toimi GE Money Oy:n vakuudettomien tuotteiden tuotepäällikkönä.[6]
Nuo 2006 iki 2009 m. „GE Money Oy“ įmonėje jis ėjo neapsaugotų produktų vadovo pareigas.[6]
Tri Clemens Krause on yrityksen rahoitusjohtaja ja Ferratum Capital Germany GmbH:n toimitusjohtaja.
Dr. Clemens Krause yra įmonės vyriausiasis finansininkas ir „Ferratum Capital Germany GmbH“ vykdomasis direktorius.
Hän opiskeli liikkeenjohtoa Westfälische Wilhelms -yliopistossa Münsterissä.
Jis Miunsterio universitete (Westfälische Wilhelms-Universität in Münster) baigė verslo administravimo studijas.
Vuosina 1989–94, samalla kun hän viimeisteli väitöskirjaansa, hän työskenteli Münsterissä Institut für Rechnungswesenissa.
Nuo 1989 iki 1994 m. dirbo Apskaitos ir audito universitete (Institut für Rechnungswesen) Miunsteryje ir tuo pačiu metu baigė doktorantūros studijas.
Vuonna 1994 hän siirtyi Bankgesellschaft Berlin AG:n palvelukseen, jossa hän työskenteli hankerahoitusjohtajana.
1994 m. prisijungė prie „Bankgesellschaft Berlin AG“, kurioje ėjo projektų finansų vadovo ir direktoriaus pareigas.
Ennen Konserniin tuloaan vuonna 2012 hän työskenteli Saksassa Deutsche Bahnin, E-Loan Europen, E*Trade Germanyn, GE Money Bankin (General Electric) ja Commerzbankin johtotehtävissä.[7]
Prieš prisijungdamas prie Grupės (2012 m.) jis ėjo vadovaujančias pareigas Vokietijos įmonėse: „Deutsche Bahn“, „E-Loan Europe“, „E*Trade Germany“, „GE Money Bank“ („General Electric“) ir „Commerzbank“.[7]
Ari Tiukkanen on konsernin operatiivinen johtaja.
Ari Tiukkanen eina Grupės komercijos vadovo pareigas.
Hän opiskeli tuotantotaloutta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, missä hän suoritti kandidaatin tutkinnon vuonna 1986.
Jis Juveskiulės taikomųjų mokslų universitete (Jyväskylä University of Applied Sciences) studijavo pramoninę inžineriją ir 1986 m. įgijo inžinerijos bakalauro laipsnį.
Ennen konserniin tuloaan vuonna 2015 hän työskenteli rakennus- ja teollisuusliiketoiminnan päällikkönä Metsä Woodissa vuosina 2012–2015, Icare Finland / Revenio-konsernin toimitusjohtajana vuosina 2008–2012, Paloheimo-konsernin liiketoimintajohtajana vuosina 2006–2008, Finnforestin rakennustuoteyksikön päällikkönä vuosina 1999–2006 sekä eri tehtävissä Halton-konsernissa vuosina 1992–1999.[8]
Prieš prisijungdamas prie Grupės (2015 m.) jis nuo 2012 iki 2015 m. įmonėje „Metsä Wood“ ėjo statybų ir pramonės verslo vadovo pareigas, nuo 2008 iki 2012 m. – „Icare Finland“ / „Revenio Group“ generalinio direktoriaus pareigas, nuo 2006 iki 2008 m. – „Paloheimo Group“ komercijos direktoriaus pareigas, nuo 1999 iki 2006 m. – „Finnforest“ statybos produktų verslo linijos vadovo pareigas, o nuo 1992 iki 1999 m. – įvairias vadovaujančias pareigas „Halton Group“.[8]
Ferratum listautui Frankfurtin pörssin päälistalle 6.2.2015. Ferratum oli pörssin ensimmäinen finanssiteknologiayritys. Listautumisen yhteydessä Ferratum myi osakkeitaan kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille.
„Ferratum“ į pagrindinį Frankfurto vertybinių popierių biržos sąrašą buvo įtraukta 2015 m. vasario 6 d. „Ferratum“ buvo pirmoji į biržą įtraukta finansinių technologijų įmonė. „Ferratum“ savo akcijas pardavė tarptautinių institucijų investuotojams.
Osakkeiden myyntihinta oli 17 euroa, joilla yhtiön markkina-arvo oli noin 370 miljoonaa euroa.
Akcijų pardavimo kaina buvo 17 EUR. Įmonės rinkos vertė siekė maždaug 370 milijonų EUR.
Yhtiölle kerättiin yhteensä 48 miljoonaa euroa sen tulevan kasvun rahoittamiseksi uusille tuotealueille ja liiketoiminnan laajentamiseksi.[9] Listautumisen jälkeen Jorma Jokela on yhä yhtiön suurin osakkeenomistaja.
Įmonės augimui (naujoms produktų sritims ir verslo plėtrai) finansuoti iš viso surinkta 48 milijonai EUR.[9] Po patekimo į biržos sąrašą Jorma Jokela vis dar yra daugiausiai įmonės akcijų turintis akcininkas.
Saatuaan EU:n pankkitoimintaluvan Ferratum-konsernin visiona on ollut olla johtava kansainvälinen laajan tuotevalikoiman omaava mobiilipankkipalvelujen tarjoaja.
„Ferratum“ grupės teigimu, gavus ES bankininkystės licenciją jos vizija yra tapti pirmaujančiu tarptautiniu mobiliuoju banku, siūlančiu platų produktų asortimentą.
Mobiilien kuluttajalainojen edelläkävijänä Euroopassa Ferratum katsoo, että se keskittyy eritoten yksinkertaisiin mobiiliratkaisuihin, jotka vastaavat nykyisten asiakkaiden odotuksia tai jopa ylittävät ne.
Pirmosios Europoje paskolas vartotojams mobiliuoju būdu teikiančios įmonės „Ferratum“ dėmesio centre yra paprasti mobilieji sprendimai, atitinkantys ir viršijantys kasdienius vartotojų lūkesčius.
Rahoituspalvelun ja tekniikan yhdistämällä Ferratumilla on nyt seitsemän tuotetta: pienlai-na, luottotili, Plus- ja Prime-lainat, Ferratum Business, Ferratum P2P ja Mobiilipankki.
Sujungusi finansines paslaugas ir technologijas, šiuo metu „Ferratum“ turi septynis produktus: smulkiosios pasklos, vartojimo paskolos, kredito limitas, Ferratum verslui, Ferratum P2P, privačios paskolos ir Mobilus bankas.
Ferratum-konsernin vuoden 2016 vuosikertomuksessa sanotaan, että "Ferratumin pyrkimyksenä on sen alusta, vuodesta 2005 alkaen ollut arvon luominen asiakkaille ja sijoittajille.
„Ferratum“ grupės 2016 m. metinėje ataskaitoje nurodoma: „Nuo pat įkūrimo 2005 m. „Ferratum“ siekė kurti vertę klientams ir investuotojams.
Mutta arvon luominen kumppaneille on aivan yhtä tärkeää."[10]
Tačiau lygiai taip pat svarbu kurti vertę partneriams.“[10]
Toisin kuin perinteiset pankit, Ferratum sanoo, että se "ei luota pelkästään omaan innovointikykyynsä, vaan se luo kumppanuuksien kautta erittäin joustavan rahoitusekosysteemin, jonka avulla saavutetaan paras mahdollinen asiakaskokemus.
„Ferratum“ teigimu, priešingai nei tradicinių bankų atveju, jie „nepasikliauna vien novatoriškumo galia, o kuria itin lanksčią, partneryste grįsta, finansinę ekosistemą, skirtą užtikrinti gerą kliento patirtį.
Kumppanuusperi-aate mahdollistaa nopeamman kasvun rajallisilla pääomakuluilla.
Partnerystė leidžia greičiau augti, tam skiriant mažiau kapitalo.
Tuotteet rakennetaan koko asiakaselinkaaren ympärille ottaen kumppaneiksi sekä rahoitusalan yrityksiä että ra-hoitusalan ulkopuolisia teknologiayrityksiä."[10]
Produktai kuriami visą kliento gyvavimo laiką, įtraukiant tiek finansinės srities partnerius, tiek nefinansines technologijas kuriančias įmones.“[10]
Vuosikertomuksessa sanotaan edelleen, että "uudet kumppanuudet eivät perustu vain teknologiaan tai siihen, kuinka hyvin ne liittyvät rahoitusekosysteemiin" ja että "Ferratum suosii kumppaneita, joilla on samankaltaiset keskeiset arvot: ammattilaisuus, innovointi, tuottavuus ja selkeä etiikka."[10]
Metinėje ataskaitoje nurodoma, kad „naujos partnerystės bus grindžiamos ne tik technologijomis ar aktualumu mūsų finansinei ekosistemai“ Ferratum taipogi „labiausiai vertina partnerystę su tomis įmonėmis, kurios turi panašias esmines vertybes: profesionalumas, novatoriškumas, pelningumas ir aiški etika.“[10]
Suhteellisuudentajuista kasvua – tämä on keskiössä siinä, mitä Ferratumilla kutsutaan "Jorma-periaatteeksi".
Augimas jaučiant proporciją – tai esmė, kurią „Ferratum“ vadina „Jorma principu“.
Konserni on perustamisestaan lähtien vuodesta 2005 kasvattanut tasaisesti tuottojaan yli kymmenen vuoden ajan.
Nuo pat įsikūrimo 2005 m. pelningai pastaruosius dešimt metų veikiančios Grupės pajamos nuolat auga.
Ferratumilta kerrotaan, että he ovat saavuttaneet tämän kasvattamalla jatkuvasti maantieteellistä kattavuuttaan sekä asiakas- et-tä käyttäjäpohjaansa.[10] Konserni sanoo keskittyvänsä kestävään kehitykseen ja liiketoimintansa laajentamiseen johtavana mobiilina lainanantajana.
Įmonės teigimu, tą jiems pasiekti pavyko nuolat plečiant geografinę aprėptį bei klientų ir naudotojų bazę.[10] Grupės teigimu, jie visą dėmesį skiria darniam vystymuisi ir savo, kaip pirmaujančio mobiliojo kreditoriaus, plėtrai.
Yrityksen liiketoimintastrategian ytimessä olevaan laajentumisstrategiaan kuuluu maantieteellisen läsnäolon monipuolistaminen laajentamalla kattavuutta Euroopassa ja ympäri maailman. Ferratum jatkaa kasvunsa edistämistä ja tuotesalkkunsa kehittämistä jo olemassa olevilla markkinoilla Euroopassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Brasiliassa, Meksikossa ja Kanadassa.[10]
Ši plėtimosi strategija, kuri yra ir esminė įmonės verslo strategija, apima geografinės aprėpties diversifikavimą, plečiantis į Europą ir tarptautiniu mastu. „Ferratum“ ir toliau augs bei plės produktų asortimentą esamose rinkose Europoje, Australijoje, Naujojoje Zelandijoje, Brazilijoje, Meksikoje ir Kanadoje.[10]
Mobiilin pankkitoiminnan käyttö on jatkanut kasvuaan maailmanlaajuisesti.
Mobiliosios bankininkystės paslaugų naudojimo apimtys toliau auga pasauliniu mastu.
Mobiilipankkia käyttävien älypuhelinten ja tablettien omistajien osuus oli valituissa Euroopan maissa, Australiassa ja USA:ssa vuoden 2016 huhtikuussa 47 % verrattuna 41 %:iin vuotta aiemmin.[11] Analyytikoiden mukaan vuonna 2021 yli 2 miljardia mobiililaitteen käyttäjää käyttää matkapuhelimiaan pankkiasioiden hoitoon verrattuna 1,2 miljardiin vuonna 2016.[12]
Palyginti su praėjusiais metais, 2016 m. balandį pasirinktose Europos šalyse, JAV ir Australijoje išmaniuosius telefonus bei planšetinius kompiuterius turinčių savininkų, kurie naudojasi mobiliosios bankininkystės paslaugomis, skaičius išaugo nuo 41 iki 47 proc.[11] Analitikai mano, kad iki 2021 m. mobiliuosius telefonus bankininkystės tikslais naudos daugiau kaip 2 milijardai žmonių, nors 2016 m. šis skaičius yra 1,2 milijardai.[12]
Mobiilipankin käytön omaksuminen riippuu suuresti säännöllisestä pääsystä Internetiin.
Mobiliosios bankininkystės paslaugų naudojimas labai priklauso nuo turimos interneto prieigos.
Vuonna 2016 mobiilit laajakaistaverkot kattoivat jo 84 % maailman väestöstä.[13] Vuoden 2016 puolivälissä mobiilin laajakaistan kattavuus ylsi OECD-maissa 95.1 % tilausmäärien yltäessä Pohjois-Euroopan maissa ja Australiassa yli 100 %:n.[14] Suuntaus mobiilipankki-palvelujen käyttöön ulottuu myös väestön matalatuloisempiin segmentteihin, joissa ihmi-set omistavat älypuhelimen mutta eivät tällä hetkellä ole pankin asiakkaita tai käyttävät vain rajoitettuja pankkipalveluja kuten palkkatiliä (ns. "alipalveltuja" pankkiasiakkaita).[15]
2016 m. mobilaus plačiajuosčio ryšio tinklai jau dengia 84 proc. pasaulio populiacijos.[13]2016 m. viduryje mobiliojo plačiajuosčio ryšio įsiskverbimas į visas EBPO šalis pasiekė 95,1 proc. su 100 proc. viršijančiais prenumeratorių kiekiais Šiaurės Europos šalyse ir Australijoje.[14] Mobiliosios bankininkystės paslaugomis ima naudotis ir mažesnes pajamas gaunantis segmentas, naudojantis išmaniuosius telefonus ir šiuo metu nesinaudojantis bankų paslaugomis arba naudojantis tik ribotai, pavyzdžiui, banko sąskaitomis atlyginimams gauti (vadinamieji - ribotą prieigą prie banko paslaugų turintys klientai).[15]
Finanssiteknologiatoimialan investoinnit putosivat vuonna 2016 maailmanlaajuisesti 50 % vuoden 2015 lukemista rahoituksen yhteismäärän oltua 24,7 miljardia dollaria verrattuna 46,7 miljardiin vuonna 2015.[16] Joukkorahoitusta ja lainoja tarjoavat finanssiteknologiayritykset olivat optimistisimpien joukossa, erityisesti koskien P2P-lainanantoa.
Mobiliosios bankininkystės paslaugomis ima naudotis ir mažesnes pajamas gaunantis segmentas, naudojantis išmaniuosius telefonus ir šiuo metu nesinaudojantis bankų paslaugomis arba naudojantis tik ribotai, pavyzdžiui, banko sąskaitomis atlyginimams gauti (vadinamieji - ribotą prieigą prie banko paslaugų turintys klientai).[16] Optimistiškiausios išliko visuomeninio finansavimo bei kreditavimo finansines technologijas valdančios įmonės, ypač užsiimančios tarpusavio skolinimu.
Tutkimukses-sa havaittiin myös suuntaus monipuolisempiin liiketoimintamalleihin ja laajentuminen mui-hin maihin.[17]
Apklausos rezultatai parodė labiau diversifikuotų verslo modelių ir plėtimosi į kitas šalis tendenciją.[17]
Samaan aikaan perinteisillä pankeilla on paineita karsia kustannuksia, kun niiden tuotot matalakorkoisesta ympäristöstä ovat negatiivisia.
Tradiciniai bankai patiria spaudimą mažinti kaštus, nes esant žemoms palūkanoms, jie patiria nuostolius dėl sumažėjusių pajamų.
Viime vuosina pankit ovat kaikkialla Euroopassa sulkeneet konttoreitaan menettäen samalla tärkeimmän kilpailuetunsa.
Pastaraisiais metais Europoje bankai buvo priversti uždaryti savo padalinius, taip prarasdami didžiausią konkurencinį pranašumą.
Eräässä tutkimuksessa on käynyt ilmi, että pankkisektorin häiriöt voivat johtaa 10–40 %:n tuotto-jen alenemiseen vuoteen 2025 mennessä samalla kun finanssiteknologiayritykset palvele-vat merkittävää osaa markkinoista.[18] On arvioitu, että Saksan markkinoilla finanssiteknologiayritykset voivat saavuttaa 5 % osuuden kokonaismarkkinoista vuoteen 2020 men-nessä.[19]
Atlikus tyrimą paaiškėjo, kad dėl bankų sektoriaus žlugimo pelno nuostoliai iki 2025 m. gali siekti nuo 10 iki 40 proc., o finansineių technologijų įmonės užims didelę rinkos dalį.[18] Numatoma, kad iki 2020 m. finansinių technologijų naudojančios įmonės perims iki 5 proc. bendros Vokietijos rinkos.[19]
Nykyinen pankkitoiminta on digitaalista, tulevaisuuden pankkitoiminta mobiilia Sopiakseen nykyiseen digitaaliseen ja mobiiliin maailmaan pankki- ja rahoituspalvelut tulee muotoilla uudelleen digitaalisesti ja niiden tulee tarjota uusia ratkaisuja rahoitustapahtumien turvalliseen ja ongelmattomaan tunnistamiseen ja valtuutukseen ilman pitkiä hyväksyntäprosesseja.
Šiuolaikinė bankininkystė yra skaitmeninė, o rytojaus – mobili. Kad bankinės ir finansinės paslaugos šiame skaitmeniniame ir mobiliame pasaulyje būtų sėkmingos, jas reikia skaitmenizuoti ir pasiūlyti naujus sprendimus, užtikrinančius saugius, paprastai patikrinamus ir greitas finansinius operacijas, be ilgų patvirtinimo procesų.
Olemassa olevat järjestelmät rajoittavat perinteisiä pankkeja niiden yrittäessä löytää oma paikkansa tässä uudessa ympäristössä.
Šioje naujoje aplinkoje savo vietą bandančius surasti tradicinius bankus riboja jų senosios sistemos.