Karl-Erik Taukar (sündinud 1. märtsil 1989) on Eesti laulja ja basskitarrist.
Hän tuli tunnetuksi "Eesti otsib superstaari" (Viron Idols-kilpailu) viidennen tuotantokauden (2012) finalistina. Karl viienda hooaja finalistide hulka. Samoin hän esiintyi suositun virolaisen musiikkiohjelman "Su nägu kõlab tuttavalt" ensimmäisessä jaksossa 17. maaliskuuta 2013.
Üle Eesti sai ta tuntuks, jõudes telesaate "Eesti otsib superstaari" viienda hooaja finalistide hulka.
Sittemmin hänestä on tullut yksi Viron tämän hetken suosituimpia kotimaisia artisteja. Lapsuus ja koulutus Taukar on kotoisin Viljandista, josta hän muutti Tallinnaan ala-asteen kolmannelle luokalla. Vasta tuolloin alkoi hänen musiikkiharrastuksensa ensin poikakuorossa ja sitten 8. luokalla hän perusti yhtyeen kavereidensa kanssa.
Karl-Erik Taukar osales telesaates "Su nägu kõlab tuttavalt".
Samoihin aikoihin käydyn Eesti otsib superstaari-kilpailun finaalin myötä ura lähti nopeaan nousuun. Taukarin oma soolokiertue käynnistyi naistenpäivän keikkasarjan (5.–10. maaliskuuta 2013) myötä yhdessä Koit Toomen ja Uku Suvisten kanssa. Keväällä 2013 muodostettiin Elina Bornin yhtye, jossa kitaraa soitti Taavi Paomets, Karl-Erik Taukar bassoa, Stig Rästa koskettimia ja Hans Kurvits rumpuja.
Taukar auhinnati Raadio 2 Aastahitt 2013 galal "Aasta uus tulija" tiitliga, tema esiksingel "Seitsme tuule poole" jõudis Aastahitt 2013 tabelis 2. kohale.
Taukar valittiin Raadio 2:n järjestämässä "vuoden hitti"-gaalassa (Raadio 2 Aastahitt 2013) gaalassa "Vuoden tulokkaaksi". Samalla hänen debyyttisinglensä Seitsme tuule poole valittiin vuoden 2013 toiseksi parhaaksi hitiksi.
Raadio 2 Aastahitt 2014 hääletuses jõudsid TOP10-sse mõlemad Karl-Erik Taukari 2014. aastal ilmutatud singlid: "Vastupandamatu" 3. kohale ja "Kell kuus" 10. kohale.[1]
Seuraavana vuonna samassa gaalassa Taukarin molemmat singlet pääsivät top-10-listalle. "Vastupandamatu" oli kolmas ja "Kell Kuus" kymmenes..[1]
Karl-Erik Taukar nomineeriti Eesti muusikaauhinnad 2015 hääletuses viies kategoorias: "Aasta album", "Aasta debüütalbum", "Aasta popalbum", "Aasta meesartist" ning "Aasta parim laul". Taukar võitis kahes kategoorias: "Aasta meesartist" ja "Aasta popalbum".[2]
Karl-Erik Taukar nimettiinvuonna 2015 Viron musiikkipalkintoehdokkaaksi viidessä eri kategoriassa: Vuoden albumi, Vuoden debyyttialbumi, Vuoden pop-albumi, Vuoden miesartisti ja Vuoden paras kappale, joista Taukar voitti Vuoden miesartistin ja Vuoden pop-albumin palkinnon.[2]
Huawei Honor või lihtsalt Honor (stiliseeritud nagu honor) on Huawei alam-kaubamärk, mis on põhiliselt keskendunud nutitelefonidele ja on eksklusiivne online turule.
Huawei Honor tai yksinkertaisesti Honor (tyylitelty kuten honor) on Huawei sub-brändi, joka on pääasiassa keskittynyt älypuhelimet ja on yksinomainen online-markkinoilla.
Honor'i rivistus koosneb seeria mobiile seadmed, mis on projekteeritud, toodetud ja turustatud Huawei.
Kunnia kokoonpano koostuu sarjasta mobile computing laitteita suunniteltu, valmistaa ja markkinoi Huawei.
Tootesari sisaldab Huawei Honor Seeria keskmise high-end nutitelefonid, tabletid ja smartwatches.
Tuotelinja sisältää Huawei on Honor-Sarja keskipitkän high-end älypuhelimiin, tabletteja ja smartwatch.
Seadmed on valmistatud vastavalt Au brändi tavaliselt maja Android operatsioonisüsteem toodetud Avatud Telefon Alliance , mida juhtis Google ' i, kohandatud koos Emotsioon UI (EMUI).
Laitteet on valmistettu noudattaen Kunnia merkki yleensä talon Android-käyttöjärjestelmän tuottaman Open handset Alliance , led by Google, räätälöityjä Emotion UI (EMUI).
Rauno Alliku (sündinud 2. märtsil 1990) on eesti jalgpallur, kes mängib Eesti Meistriliiga klubis FC Flora.
Rauno Alliku (syntynyt 2. maaliskuuta 1990) on virolainen jalkapalloilija, joka pelaa viron pääsarjassa, joukkueenaan FC Flora. Juniorina hän pelasi SK Kalevin joukkueessa.
Koondisekarjäär
Maajoukkue
Eesti jalgpallikoondises on Alliku mänginud 2 mängu.[1]
Viron jalkapallomaajoukkueessa Alliku on pelannut 2 peliä.[1]
Kaitseväe peastaabi ülem
Kaitseväen pääesikunnan päällikkö
Peastaapi juhib peastaabi ülem, kelle vahetus alluvuses on peastaabi ülema asetäitja operatiivalal, peastaabi ülema asetäitja toetuse alal, peastaabi ülema administratsiooni ülem ja teavitusosakonna ülem.
Pääesikuntaa johtaa esikuntapäällikkö, jonka välittömässä alaisuudessa ovat operatiivisesta ja logistisesta toiminnasta vastaavat apulaispäälliköt sekä hallintopäällikkö ja tiedotuspäällikkö.
Peastaabi ülemad
Pääesikunnan päälliköt
1918 kindral-major Andres Larka, Peastaabi ülem 1918–1920 kindral-major Jaan Soots, operatiivstaabi ülem ja Ülemjuhataja staabi ülem 1920 polkovnik Jaan Rink 1920–1925 kindralmajor Paul-Adolf Lill 1925–1934 kindralmajor Juhan Tõrvand 1937–1939 kindralleitnant Nikolai Reek 1939–1940 kindralmajor Aleksander Jaakson 1991–1994 kolonel Ants Laaneots 1994–1995 Arvo Sirel (kt) 1995–1997 kolonel Vello Loemaa (kt) 1997–1999 kindralmajor Ants Laaneots 1999–2002 kolonelleitnant Aarne Ermus 2002–2007 kolonel Alar Laneman 2007–2011 brigaadikindral Neeme Väli 2011 brigaadikindral Riho Terras 2011–2013 kolonel Peeter Hoppe 2013–2016 mereväekapten Igor Schvede 2016– kolonel Martin Herem
1918 kenraalimajuri Andres Larka, pääesikunnan päällikkö 1918–1920 kenraali-majuri Jaan Noki, operatiivisen esikunnan päällikkö ja ylipäällikön esikunnan päällikkö 1920 eversti Jan Rink 1920–1925 kenraalimajuri Paul-Adolf Lill 1925–1934 kenraalimajuri Juhan Tõrvand 1937–1939 kenraaliluutnantti Nikolai Reek 1939–1940 kenraalimajuri Aleksander Jaakson 1991–1994 eversti Ants Laaneots 1994–1995 Arvo Sirel (vt.) 1995–1997 eversti Vello Loemaa (vt.) 1997–1999 kenraalimajuri Ants Laaneots 1999–2002 everstiluutnantti Aarne Ermus 2002–2007 eversti Alar Laneman 2007–2011 prikaatikenraali Neeme Alalla 2011 prikaatikenraali Riho Terraa 2011-2013 eversti Peeter Hoppe 2013–2016 komentaja Igor Schvede 2016– eversti Martin Lenk
Eesti Vabariigi väikest riigivappi kasutatakse Kaitseväe Peastaabi embleemina, näiteks peastaabis teenistuses olevate kaitseväelaste vormi paremal käisel üksuse eraldusmärgi kohal.
Viron tasavallan pientä vaakunaa käytetään Kaitseväen pääesikunnan tunnuksena esimerkiksi palveluksessa olevien sotilaiden oikeassa hihassa yksikköä merkitsevän hihamerkin paikalla,
Kaitseväe peastaabi ülema asetäitjad
Kaitseväen pääesikunnan apulaispäälliköt
Peastaabi ülema asetäitjana operatiivalal, kes koordineerib peastaabi luureosakonna, operatiiv- ja väljaõppeosakonna, analüüsi- ja planeerimisosakonna, side- ja juhtimissüsteemide osakonna ning NATO Euroopa vägede peakorteri juures asuva Eesti sõjalise esinduse tööd
Pääesikunnan operatiivisista asioista vastaava apulaispäällikkö koordinoi pääesikunnan tiedusteluosasto, operaatio- ja koulutusosastoa, analyysi- ja suunnitteluosastoa, viestinnän ja johtamisjärjestelmien osastoa sekä Euroopan NATO-joukkojen päämajan yhteydessä toimivan Viron sotilaallisen edustuston toimintaa.
Kaitseväe peastaap on Eesti kaitseväe juhataja vahetus alluvuses olev strateegilise tasandi kaitseväe struktuuriüksus, mis tegeleb kaitseväe operatiivjuhtimise, väljaõppe ja arendusega.
Kaitseväen pääesikunta eli Viron puolustusvoimien pääesikunta on Viron puolustusvoimain eli Kaitseväen komentajan suorassa alaisuudessa toimiva strategis-operativiisen tason johtoesikunta, joka vastaa puolustusvoimien operatiivisesta johtamisesta, kouluttamisestä ja kehittämisestä.
peastaabi ülema asetäitja toetuse alal
logistiikasta vastaava apulaispäällikkö
kolonel Ants Kiviselg,
everstiAnts Kiviselg,
Peastaabi ülesanded
Pääesikunnan thetävät
1) kaitseväe juhataja nõustamine ja tema tegevuse tagamine; 2) kaitseväe tegevuse planeerimine, arendamine ja korraldamine; 3) kaitseväe esindamine Kaitseväe juhataja volituse alusel; 4) kaitseväe väljaõppe korraldamine; 5) kaitseväe sõjaliste operatsioonide planeerimine ja koordineerimine; 6) logistika ja vastuvõtva riigi toetuse korraldamine kaitseväes; 7) rahvusvahelise sõjalise koostöö koordineerimine kaitseväes; 8) kaitseväe varustuse ja infrastruktuuri arendamise ja hankimise koordineerimine; 9) kaitseväe ja Kaitseliidu võimenõuete määratlemine; 10) kaitseväeluure- ja julgeolekualase tegevuse korraldamine; 11) valmisolekuastmete rakendamine, mobilisatsiooni ettevalmistamine ja juhtimine; 12) kaitseväe personalialase tegevuse korraldamine ja koordineerimine; 13) side- ja juhtimissüsteemide alase tegevuse korraldamine ja koordineerimine kaitseväes; 14) kaitseväe, sealhulgas peastaabi, eelarve projekti koostamine; 15) sisekontrolli ja siseauditi korraldamine kaitseväes; 16) kaitseväe asjaajamise ning arhiivinduse korraldamine ja koordineerimine; 17) riigisaladuse ja salastatud välisteabe seadusest ja selle alusel antud õigusaktidest tulenevate ülesannete täitmine; 18) strateegilise kommunikatsiooni arendamine ja juhtimine kaitseväes; 19) teavitustöö arendamine ja juhtimine kaitseväes; 20) tsiviil- ja sõjalise koostöö juhtimine kaitseväes ja sõjalise koostöö koordineerimine Kaitseliidus; 21) peastaabi hangete vajaduste määratlemine; 22) peastaabi õigusalane teenindamine ning kaitseväe õigusalase teenindamise juhtimine; 23) käesolevas paragrahvis nimetatud tegevusvaldkondade koordineerimine Kaitseliiduga; 24) Põhja-Atlandi Lepingu Organisatsiooni (edaspidi NATO) standardimisdokumentide rakendamine kaitseväes; 25) muud seadusest ja teistest õigusaktidest tulenevad ülesanded.
1) puolustusvoimain komentajan neuvonanto ja toiminnan tukeminen 2) puolustusvoiminnan toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja järjestäminen 3) puolustusvoimain edustaminen Kaitseväen komentajan puolesta 4) puolustusvoimain koulutuksenjärjestäminen 5) puolustusvoimain sotilasoperaatioiden suunnitteleminen ja koordinointi 6) logistiikan järjestäminen ja valtion tarjoaman varustuksen jakaminen puolustusvoimissa 7) kansainvälisen puolustusyhteistyön koordinointi Virossa 8) puolustusvoimain varustuksen ja infrastruktuurin kehittäminen ja uusien hankintojen koordinointi 9) puolustusvoimain ja Kaitseliiton (Suojeluskuntajärjestön) toimintakykyjen määritteleminen 10) sotilastiedustelun ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvän toiminnan järjesteleminen 11) valmiustasojen kehittäminen, liikekannallepanon valmisteleminen ja koordinointi 12) puolustusvoimain henkilöstöhallinnon järjestäminen ja koordinointi 13) puolustusvoimain viestintä- ja johtamisjärjestlemien järjestäminen ja koordinointi 14) puolustusvoimain, ml. pääesikunnan, budjetin laatiminen 15) puolustusvoimain sisäisen kontrollin ja tarkastuksen järjestäminen 16) puolustusasioiden hoitaminen sekä arkistoinnin järjestäminen ja koordinointi 17) valtionsalaisuuksien ja salaisen ulkomaan tiedustelua koskevan lainsäädännön asettamien tehtävien täyttäminen 18) puolustusvoimain strategisen viestin kehittäminen ja johtaminen 19) puolustusvoimain tiedotustyön kehittäminen ja johtaminen 20) siviili- ja puolustusvoimien yhteistyön johtaminen puolustusvoimissa sekä puolustusyhteistyön koordinointi Kaitseliitossa 21) pääesikunnan hankkeiden tarpeiden määritteleminen 22) pääesikunnan oikeudellisen palvelun ja puolustusvoimain oikeudellisen palvelun johtaminen 23) kyseissä asiakirjassa määriteltyjen osa-alueiden koordinoiminen yhdessä Kaitseliiton kanssa 24) Pohjois-Atlantin liiton (myöh. NATO) yleisasiakirjojen soveltaminen puolustusvoimissa 25) muut lakien ja asetusten määrittelemät tehtävät
Sakari Neuvonen (sündinud 26. septembril 1964 Savo maakonnas Soomes) soome päritolu estofiil, Tartus elav soome ja eesti kultuuritegelane.[1]
Sakari Neuvonen (s. 26. Syyskuuta 1964 - Pieksämäellä) asuu nykyään Tartossa..[1]
Neuvonen on õppinud Jyväskylä, Oulu ja Tartu Ülikoolis.
Neuvonen on opiskellut Jyväskylän, Oulun ja Tarton yliopistossa.
2000. aastal kaitses ta TÜ-s diplomitöö Lydia Koidula ja Antti Almbergi kirjavahetusest erialal eesti keel võõrkeelena.[1]
Vuonna 2000 hänen lopputyönsä Tarton yliopistossa käsitteli Lydia Koidulan ja Antti Almbergin välistä kirjeenvaihtoa.[1] Neuvonen valmistui vuonna 2013 Tarton ammattikorkeakoulusta huonekalusuunnittelijaksi. Vuonna 2015 Neuvonen valmistuiTarton yliopistosta virtuaalisympäristöjen suunnittelijaksi.
Savo maakonnast Pieksämäki linnast pärit Neuvonen elab 1992. aastast Tartus.[1]
Vuodesta 1992 lähtien Neuvonen on asunut Tartossa.[1]
Sakari Neuvonen on töötanud Tartus alates 1999. aastast Tampere maja kultuuriorganisaatorina.
Vuodesta 1999 lähtien Sakari Neuvonen on työskennellyt Tampere-majassa. Tampere-maja on ystävyyskaupunkien Tarton ja Tampereen kulttuurikeskus.
Eestis on ta mänginud ja kirjutanud laule ansamblis Lost Kolhoces.[1][2]
Neuvonen on soittanut ja säveltänyt Lost Kolhoces-nimisessä opiskelijayhtyeessä[1][2]
Sakari Neuvose naine on eesti filoloog ja Tampere maja perenaine Tiia Neuvonen, neil on tütar Helmi Nelle (sünd.
Sakari Neuvonen on naimisissa virolaisen filologi ja opettajan Tiia Neuvosen kanssa, heillä on tytär Helmi Nelle (syntynyt.
Kalamaja Tallinna ja Põhja-Tallinna linnaosa raamis
Kalamaja korostettuna punaisella
II maailmasõja aegne varjend Tööstuse 3
World war II aikakausipommisuoja teollisuus 3
Kalamaja on asum Tallinnas Põhja-Tallinna linnaosas Tallinna reidi ääres.
Se sijaitsee Paljassaaren niemen ja Viimsin niemen välisellä alueella. Viron väestörekisterikeskuksen mukaan alueella oli kesäkuussa 2011 yhteensä 8254 asukasta ja kesäkuussa 2012 8620 asukasta. Asuinalueen pinta-ala on 2,1 km². Idässä Kalamaja rajautuu Vanhaankaupunkiin, etelässä Kelmikülaan, lännessä Pelgulinnaan ja luoteessa Karjamaan asuinalueeseen.
Kalamajas asuvad Tallinna Linnahall, Salme kultuurikeskus, Tallinna Kalamaja Põhikool, Kalamaja kalmistupark (endine Kalamaja kalmistu), Kalaranna fort, Volta tehas ja mitu sadamat: Patareisadam, Kalasadam, Lennusadam ja Noblessneri sadam.
Tärkeitä Kalamajassa sijaitsevia rakennuksia ovat mm. kulttuuri- ja urheilukeskus Linnahall, Salmen kulttuurikeskus, Kalamajan peruskoulu, Kalamajan hautausmaapuisto (entinen Kalamajan hautausmaa), Kalaranna fort ja Voltan tehdas. Alueella on myös useita satamia: Patareisadam, Kalasadam, Lentosatama ja Peetri sadam (entinen Noblessneri sadam).
See artikkel on Tallinna asumi kohta; kalurite elamu kohta vaata Kalamaja (elamu)
Tämä artikkeli kertoo Tallinnan kaupunginosasta. Kalamaja on myös eräs Suomen entinen kylä.
Kalamaja
Kalamaja (Tallinnan asuinalue)
Adavere on alevik Jõgeva maakonnas Põltsamaa vallas.
Adavere on Jõgevamaan maakuntaan ja Põltsamaan kuntaan kuuluva pienkauppala Virossa. Se sijaitsee Põltsamaasta 7 km luoteeseen Valtatie 2:n varrella.
Adaveret on esmakordselt mainitud 1583. aastal.[2]
Ensimmäisen kerran Adavere on mainittu asiakirjoissa vuonna 1583. [2]
Adaveres on lasteaed, Adavere Põhikool, raamatukogu ja mõisa süda.
Adaveressa on joitain palveluita, kuten lastentarha, 9-luokkainen peruskoulu ja kirjasto. Kaikki kolme toimivat Adaveren kartanossa. Niiden lisäksi alueella on kauppa ja huoltoasema.
Adaveres asub Eesti ainukene kiiruisutamiseks mõeldud (250 m) jääovaal.
Tällä hetkellä kaikki virolaiset pikaluistelumestarit ovat kotoisin Adaveresta.
Peaaegu kõik praegused Eesti kiiruisutamise meistrid on pärit ja treenivad Adaveres. Tuntuimad kiiruisusportlased on Saskia Alusalu, Mart Markus, Marten Liiv.
Heistä tunnetuimpia lienevät Saskia Alusalu, Mart Markus ja Marten Liiv - urheilijoiden valmentajana Adaveressa toimii tunnettu virolainen pikaluistelija Väino Treiman.
Kiiruisutajate treener on jäämeistri ja Eesti kiiruisuisana tuntud Väino Treiman.
Adaveressa sijaitsee myös Viron ainoa pikaluistelun kunniaksi nimetty jäärata, jonka pituus on 250 metriä.
Eesti linnuste loend on loetelu Eesti territooriumil asunud linnustest.
Luettelo Viron linnoista on luettelo viron alueella sijaitsevista linnoituksista.
Ordulinnused
Saksalaisten ritarikuntien rakentamat linnat
Harku linnus Helme ordulinnus Karksi ordulinnus Kursi ordulinnus Laiuse ordulinnus Maasilinna ordulinnus Narva Hermanni linnus Paide ordulinnus Põltsamaa ordulinnus Pärnu ordulinnus Pöide ordulinnus Rakvere ordulinnus Tallinna ordulinnus Tarvastu ordulinnus Toolse ordulinnus Vasknarva ordulinnus Viljandi ordulinnus
Harku linnoitus Helme linna Karksi linna Korko linna Leveys linna Maasilinna linna Narvan linna Paiden linna Põltsamaan linna Pärnun linna Pöiden linna Rakveren linna Toompean linna Tarvastu linna Toolsen linnoitus Vasknarva linna Viljandi linna
Piiskopilinnused
Piispanlinnat
Tartu piiskopkonna piiskopilinnused
Tarton hiippakunta
Kirumpää piiskopilinnus Otepää piiskopilinnus Tartu piiskopilinnus Uue-Kastre piiskopilinnus Vana-Kastre piiskopilinnus (saksa keeles Bischofsburg Oldenthorn), (58° 21′ 8″ N, 26° 53′ 50″ E) Vastseliina piiskopilinnus vahel ka Vastseliina ordulinnus
Kirumpään piispanlinna Otepää linnavuori Tarton piispanlinna Uusi-Kastre piispanlinna Vana-Kastren piispanlinna Vastseliina piispanlinna