Muzeoj de Mequinenza estas tri muzeaj spacoj trovitaj en Mequinenza (Aragono, Hispanio).
Mequinenzan museot ovat kolme museotilaa, jotka löytyvät Mequinenzasta ( Aragonia, Espanja ).
Ili konsistas el la Muzeo de la Mino, la Muzeo de la Historio de Mequinenza kaj la Muzeo de la Prahistoria Pasinteco.
Ne koostuvat kaivosmuseosta, Mequinenzan historiamuseosta ja esihistoriallisesta menneisyyden museosta.
Ilia celo estas diskonigi la minindustrian kaj historian heredaĵon de la urbo, kaj precipe de la Malnova Urbo Mequinenza, kiu malaperis sub la rivero Ebro post la konstruado de la akvorezervejo Ribarroja.
Niiden tavoitteena on levittää kaupungin kaivos- ja historiallista perintöä ja etenkin Vanhankaupungin Mequinenza, joka katosi Ebro-joen alle Ribarrojan säiliön rakentamisen jälkeen.
Ĝia loko estas en la Lerneja Grupo María Quintana konstruita en 1927.
Sen sijainti on vuonna 1927 rakennetussa María Quintana -kouluryhmässä.
La konstruaĵo, kiu gastigas la Muzeon de la Historio de Mequinenza, havas E-forman planon kun longforma centra korpo, kiu longas sur la antaŭa fasado per du flankaj antaŭeniĝoj kaj alia pli elstara centra.
Rakennuksessa, jossa sijaitsee Mequinenzan historiamuseo, on E-muotoinen kaiverrus, jossa on pitkänomainen keskirunko, joka kulkee etujulkisivua pitkin kahdella sivuseinällä ja toinen näkyvämmällä keskellä.
Origine ĝi havis du enirejojn sur la flankoj, apartigas la knaban lernejan zonon en la teretaĝo kaj la knabinan en la unua etaĝo.
Alun perin sen sivuilla oli kaksi sisäänkäyntiä, jotka erottivat poikien kouluvyöhykkeen pohjakerroksessa ja tyttöjen ensimmäisessä kerroksessa.
Malantaŭe, alia eta konstruaĵo estis konstruita, kiu gastigis la lernejan manĝejon kaj la infanĝardenon.
Takana rakennettiin toinen pieni rakennus, jossa oli koulun kahvila ja päiväkoti.
KiVa estas derivata de la finnaj vortoj "Kiusaamisen Vastainen" aŭ "Kiusaamista Vastustava" (kontraŭ ĉikanado).
KiVa Koulu on koulukiusaamista vähentävä ja ennalta ehkäisevä, tutkimustietoon perustuva toimenpideohjelma.
La vorto 'kiva' staru por 'amuza' aŭ 'bonetosa'. KiVa-lernejoj estas lernejoj kiuj estas amuzaj kaj kie ĉiuj sentas sin hejme.
Ohjelma on kehitetty Turun yliopistossa opetusministeriön rahoituksella, ja sen vaikuttavuutta on tutkittu satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla.lähde?
KiVa Koulu signifas en la finna lingvo Lernejo kontraŭ ĉikanado per esploro-bazitaj programoj por redukti kaj preventi ĉikanadon.
Tutkimustulosten mukaan KiVa Koulu -ohjelma vähentää kiusaamista merkittävästi samalla, kun se muun muassa lisää kouluviihtyvyyttä ja -motivaatiota sekä vähentää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta.lähde?
La programo estis evoluigita ĉe la universitato de Turku kaj kiun financis la ministerio de edukado.
Ohjelma pyrkii antamaan konkreettisia työvälineitä kiusaamisteeman käsittelemiseksi oppitunneilla ja esille tuleviin kiusaamistapauksiin puuttumiseksi.
La programo celas provizi konkretajn ilojn por pritrakti la temon ĉikanadon dum la lecionoj.
Ohjelman käyttäjiksi on rekisteröitynyt syksystä 2009 alkaen jo noin 82% Suomen perusopetusta antavista kouluista.lähde?
La kontraŭĉikanada programo estis efika en Finnlando kaj tial oni pristudas ĝin en Belgio, Nederlando, Italio, Nov-Zelando, Estonio kaj Kimrio kaj en iuj Eŭropaj Lernejoj i.a. tiu en Luksemburgio.[1]
Vuonna 2014 KiVa Koulu -ohjelmaa (KiVa antibullying program) toteutetaan ja/tai sen vaikuttavuutta tutkitaan Belgiassa, Hollannissa, Italiassa, Uudessa-Seelannissa, Virossa ja Walesissa sekä Eurooppa-koulujen ketjussa mm. Luxemburgissa. [1]
Referencoj
Lähteet
Eksteraj ligiloj
Aiheesta muualla
Logo de KiVa lernejo
KiVa Koulu -logo
KiVa (lernejo)
KiVa Koulu
Tarua estas nomo por la hindarja lingvaro parolata en Nepalo.
Tharu on nimitys Nepalissa asuvien tharujen puhumille indoarjalaisille kielille.
La taruaj lingvoj apartenas al la biharlingva grupo kaj inkluzivas entute naŭ lingvojn kies parolantoj komprenas unu la alian en diversaj gradoj.
Tharu-kielet kuuluvat bihar-kielten ryhmään[1] ja niihin luetaan luetaan yhteensä yhdeksän kieltä,[1] joiden puhujat ymmärtävät vaihtelevasti toisiaan.
Tharu-lingvoj estas skribitaj en la nagaria (devanagari) alfabeto. Laŭ la censo de 2011, ili estas parolataj de entute 1 530 000 parolantojn.
Tharu-kieliä kirjoitetaan devanagari-kirjaimistolla.[2][3][4][5][6][7][8] Niillä on vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan yhteensä 1 530 000 puhujaa.[3]
La Tharu-lingvogrupo inkluzivas naŭ lingvojn: la buksa, la ĉitvania tarua, la dangaura tarua, la katarija tarua, la koĉila tarua, la majhia, la musasa, la rana tarua kaj la sonhaa.
Tharu-kielten ryhmään kuuluu yhdeksän kieltä: buksa,[2] chitwania tharu,[3] dangaura tharu,[4] kathariya tharu,[5] kochila tharu,[6] majhi,[7] musasa,[9] rana tharu[8] ja sonha[10].
Sara Wesslin estas ĵurnalisto Skolt Sámi .
Sara Wesslin on kolttasaamelainen toimittaja.
Ekde aŭgusto 2016, ŝi gastigis novaĵelsendojn pri Skolt Sámi kiel parto de la samealingva novaĵelsendo de la finlanda radio ( Yle Ođđasat ). En 2019, Wesslin estis elektita kiel unu el la 100 plej inspiraj kaj influriĉaj virinoj de la BBC.
Hän on elokuusta 2016 lähtien juontanut koltansaamenkielisiä uutislähetyksiä osana Yleisradion saamenkielisiä uutisia (Yle Ođđasat).[1] Wesslin valittiin vuonna 2019 BBC:n sadan inspiroivimman ja vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon.
La selektado baziĝis sur sia laboro por promocii la skolt- samean kaj la samean lingvon[2].
Valinnan perusteena oli hänen tekemänsä työ koltansaamen ja saamenkielen edistämiseksi.
Wesslin laboras kiel skolt-samea lingva ĵurnalisto en Yale[3] kaj, kune kun ŝia kolego Erkki Gauriloff, ŝi estas la sola skolt-samealingva ĵurnalisto en la mondo.
[2] Wesslin työskentelee Ylellä koltansaamenkielisenä toimittajana[3] ja on työtoverinsa Erkki Gauriloffin ohella ainoita koltansaamenkielisiä toimittajia maailmassa. [4]
Florent Couao-Zotti (n. 1964 en Pobé, Respubliko de Dahomey) estas fama aŭtoro de Benino kaj en multaj afrikaj landoj.
Florent Couao-Zotti (s. 1964 Pobé, Dahomeyn tasavalta) on beniniläinen kirjailija.
Li verkas komiksojn, teatraĵojn kaj rakontojn.
Hän kirjoittaa sarjakuvia, näytelmiä ja novelleja.
Li loĝas en Kotonuo, kie li instruas literaturon en lernejo[1].
Hän asuu Cotonoussa, jossa hän opettaa kirjallisuutta oppikouluissa.[1]
"Ni heredis la francan lingvon."
"Perimme ranskan kielen.
Mia plezuro estas formi ĝin ĝis ĝi kriegas ĉion el mi.
Iloni on muotoilla sitä, kunnes se huutaa kaiken ulos minusta.
Ĉi tiu koktela lingvo estas devo kaj ankaŭ grandega defio. "
Tämä cocktail-kieli on velvollisuus ja myös valtava haaste."
Verkaro
Julkaisuja
Ce Soleil où j'ai toujours soif .
Ce soleil où j’ai toujours soif (näytelmä).
978-2-7384-2734-2 Notre pain de chaque jour (teatraĵo).
978-2-7384-2734-2 Notre pain de chaque jour (näytelmä).
1998: Le Serpent à plumes, Parizo.
1998: Le Serpent à plumes, Paris.
978-2-84261-042-5 L'homme dit fou et la mauvaise foi des hommes (rakontoj).
978-2-84261-042-5 L'homme dit fou et la mauvaise foi des hommes (novelleja).
2000: Le Serpent à plumes, Parizo.
2000: Le Serpent à plumes, Paris.
978-2-84261-204-7 Notre pain de chaque nuit (romano).
978-2-84261-204-7 Notre pain de chaque nuit (romaani).
2000: J'ai lu, Parizo.
2000: J'ai lu, Paris.
978-2-290-30242-2 Charly en guerre (junulara romano).
978-2-290-30242-2 Charly en guerre (nuorisoromaani).
978-2-906067-69-1 La maladie de mal-Espérance (teatraĵo).
978-2-906067-69-1 La diseuse de mal-espérance (näytelmä).
978-2-7475-0578-9 Smal hell in Street Corners, (mallonga rakonto pri malsaĝuloj, ŝtelistoj kaj aliaj revantoj).
978-2-7475-0578-9 Small hell in Street corners, (novelli kirjassa Fools, Thieves and other Dreamers).
La sirène qui embrassait les étoiles .
La Sirène qui embrassait les étoiles.
2003: L'œil, Parizo.
2003: L'œil, Paris.
978-2-912415-63-9 Le collectionneur de vierges.
978-2-912415-63-9 Le collectionneur de vierges (näytelmä).
2004: Eldonoj Ndzé.
2004: Editions Ndzé.
978-2-911464-20-1 Le Cantique des canibales.
978-2-911464-20-1 Le Cantique des cannibales.
2004: Le Serpent à plumes, Parizo.
2004: Le Serpent à plumes, Paris.
2004: Eldonoj Joca Seria.
2004: Editions Joca Seria.
978-2-84809-025-2 Les Fantômes du Brésil .
978-2-84809-025-2 Les Fantômes du Brésil.