Линданиската битка се води между датчани и ести на 15.
Lindanisen taistelu käytiin 15. kesäkuuta 1219[1] nykyisen Tallinnan lähellä tanskalaisten ja virolaisten välillä.
Юни 1219[1] близо до днешен Талин .
Tanskalaisia johti kuningas Valdemar II.
Датчаните са водени крал Валдемар II и според легендата печелят сражението и превземат крепостта след като датският флаг Данеброг е низпуснат от небето по време на битката.
Legendan mukaan tanskalaiset voittivat taistelun ja valloittivat linnoituksen sen jälkeen, kun Dannebrog, Tanskan lippu, putosi taivaasta taistelun ollessa jo kääntymässä virolaisten voitoksi.
Датска власт е установена в района, наречен Датска Естония със столица Таани Лин (англ. Датски замък или град), т.е. Талин[2].
Tanskan vallan vakiinnuttua rakennettiin alueelle Taani linn (suom. Tanskan linna tai kaupunki) eli Tallinna[2].
Предпоставки и прелюдия
Tausta
През 1215 година е в действие Ливонския кръстоносен поход и епископите Алберт фон Буксхьовден и Теодорих водят военни действия срещу нехристияните ести. През 1218 църковните прелати се обръщат към датския крал Валдемар II и съгласно Хенри Денонощието хрониките на Алберт смирено го канят да изпрати флот срещу Естония и срещу техните съюзници русите.[3] Валдемар ще отговори на искането на положително,[4] а папата му дава право да управлява езичниците и техните земи[2].
Kun 1215 alkaneet sotatoimet virolaisia vastaan olivat kääntyneet tappiollisiksi, piispa Albert von Buxhövden ja Teoderik lähtivät vuonna 1218 Slesvigiin tapaamaan Tanskan kuningas Valdemar II Sejriä. Tapaamisen yksityiskohdat eivät ole tiedossa, mutta Henrikin Liivinmaan kronikan mukaan Albert pyysi nöyrästi Valdemaria tulemaan laivastollaan virolaisia ja heidän kanssaan liittoutuneita venäläisiä vastaan.[3] Tanska olikin jo tehnyt alueelle sotaretkiä vuosina 1196, 1197 ja 1206. Lisäksi paavi oli vuodenvaihteessa 1215–1216 määritellyt ristiretket Liivinmaalle saman arvoisiksi kuin varsinaiselle Pyhälle maalle tehdyt.
Архиепископ Андерс Сунесен по време на битката, илюстрация от1885.
Arkkipiispa Anders Sunesen taistelun aikana. Piirros teoksesta Nordens Historie vuodelta 1885.
Кралят на Дания се появява в Талинския залив в началото на лятото на 1219 година придружен от 2 000-4 000 мъже и може би стотици кораби.
Tanskan kuningas ilmestyi Tallinnanlahdelle alkukesällä vuonna 1219. Hänellä oli mukanaan 2 000–4 000 miestä ja ehkä sata laivaa. Vanhemmissa lähteissä esiintyy myös väitteitä 30 000–40 00 sotilaan ja 1 500 laivan sotavoimista, mutta näitä tietoja täytyy pitää liioiteltuina.
В по-старите извори също се срещат данни за 30 000 до 40 00 войници и 1 500 военни кораба.
Tanskalaisten joukot rantautuivat lahden länsireunan vanhalle luonnonsatamalle ja tuhosivat sitten Toompean mäellä Lyndanise-nimisen tukikohdan tai pakolinnan.
Датските войски слизат на брега в западните покрайнини на естественото пристанище и се укрепява на хълма Тоомпеа недалече от столицата на естите Линданисе.
Sen paikalle tanskalaiset alkoivat rakentaa varuskuntaa, josta Henrikin kronikka käyttää nimeä Castro Dannorum eli tanskalaisten linna, viroksi Taani-linn.
В същото време естонците набират сили и в крайна сметка нападат с окло 4 000-5 000.[2] Както е известно от легендата, в разгара на битката датските кръстоносни войски губят куража, който им е нужен на бойното поле, за да продължат.
Tällä välin virolaiset kokosivat voimiaan ja lopulta he hyökkäsivät Rävälästä ja Harjumaasta kootun 4 000–5 000 miehen sotajoukoin tanskalaisten varustuksia vastaan.[2] Tunnetuksi tulleen legendan mukaan taistelun tiimellyksessä tanskalaiset joukot kadottivat lipun, jota heidän piti taistelukentällä seurata.
В този момент червен флаг с бял кръст е пратен от небето в сърцето на битката и това вдъхновява датските войни.
Tällöin taivaasta laskeutui punainen, valkoristinen lippu, jota seuraamalla tanskalaiset joukot saavuttivat voiton virolaisista.
Тази история е записана от Арилд Хуйтсфилдин едва през 1600, вдъхновен от предишните легенди, които не са свързани с Линданиската битка.[5]
Tarina on kuitenkin Arild Huitsfieldin keksintö vuodelta 1600. Hän oli tosin saanut vaikutteita aiemmista legendoista, mutta ne eivät liittyneet Lindanisen taisteluun.[5]
Резултат
Seuraukset
През 1219 г. е основан Талин, макар и в действителност градът да се развива едва през 1230.
Vuotta 1219 on pidetty Tallinnan perustamisvuotena. Todellisuudessa Tallinna ei liene kehittynyt kaupungiksi ennen kuin vasta 1230-luvulla.
Валдемар се завръща в Дания и оставя архиепископът на Лунд Андерс Сунесен да контролира и християнизира незаселените територии[2]. Дания създава военноморска хегемония, довела до закриване на Любекското пристанище за да не се допускат нови кръстоносци в зоната.
Taistelun päätyttyä Valdemar palasi Tanskaan ja jätti hänen mukanaan olleen arkkipiispa Anders Sunesenin hallitsemaan valloitettuja alueita. Taistelun jälkeen räväläiset oli voitosta huolimatta kastettava kylä kylältä.[2] Valloituksen jälkeen tanskalaisten ja saksalaisten väliin jääneet Saarenmaan ja Harjumaan kastamattomat alueet joutuivat tanskalaisten ja saksalaisten välisen kilpailun kohteeksi.
Датско- германските различия са били разрешени като естонските земи Вирумаа, Ярвамаа и Ляенемаа са подчинени директно на папата и са групирани в буферната зона между страните.[6]
Tanska käytti hyväksi merimahtiaan ja muun muassa sulki Lyypekin sataman estääkseen uusien ristiretkeläisten tulon alueelle. Tanskalaisten ja saksalaisten kiistat ratkaistiin lopulta alistamalla Viru-, Järva- ja Läänemaa suoraan paaville puskurivyöhykkeeksi osapuolten väliin.[6]
Ferratum се специализира в предлагането на автоматизирани банкови услуги с помощта на централизирана технологична инфраструктура и е експерт в продажбите.
Ferratum on automatisoitujen pankkiprosessien asiantuntija, jolla on keskitetty teknologiainfrastruktuuri ja myyntiasiantuntemus.
Собствената система за автоматично разглеждане на клиентските искания позволява бързото одобрение на кредитите, като същевременно се съблюдават най-съвременните изисквания за сигурност при обработката на информацията.[2]
Sen oma itseoppiva big data -pisteytysjärjestelmä tuottaa välittömiä luottopäätöksiä huippuluokan tietoturvalla.[2]
Ferratum е основан през 2005 г. от Йорма Йокела, които е и изпълнителен директор на The Group.
Ferratumin perusti vuonna 2005 konsernin perustaja ja toimitusjohtaja Jorma Jokela.
Той е завършил счетоводство в Commercial College of Kuopio и Helsinki Business College.
Hän opiskeli laskentatointa Kuopion kauppaopistossa ja Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa Helsingissä.
Той е основателя на Jokela Capital Oy в Хелзинки, където ръководи фирмата като изпълнителен директор между 1998 и 2000 г.
Hän perusti Helsingissä Jokela Capital Oy:n, jonka toimitusjohtajana hän toimi vuosina 1998–2000.
В последствие продава Jokela Capital през 2004 г.
Sittemmin hän myi Jokela Capitalin liiketoiminnan vuonna 2004.
През 2005 г. основава Ferratum, оттогава изпълнява длъжността главен изпълнителен директор.[3][4]
Vuonna 2005 hän perusti Ferratumin ja on ollut sen toimitusjohtaja yrityksen perustamisesta lähtien.[3][4]
Саку Тимонен е директор на отдел "Кредитиране" и работи за The Group от 2009 г.
Kulutusluottopäällikkö Saku Timonen on työskennellyt konsernin palveluksessa vuodesta 2009.
Завършил е маркетинг, финанси и икономика в Helsinki School of Economics и бизнес администрация между 1996 и 2001 г.
Hän opiskeli markkinointia, rahoitusta ja taloustieteitä Helsingin kauppakorkeakoulussa vuosina 1996–2001.
От 2000 до 2006 г. е маркетинг мениджър, продуктов мениджър и специалист по връзки с обществеността в Sampo Bank.
Vuosina 2000–2006 hän toimi markkinoinnin suunnittelijana, tuotepäällikkönä ja suhdetoimintapäällikkönä Sampo Pankissa.
От 2006 до 2009 г. работи като продуктов мениджър на необезпечени продукти в GE Money Oy.[6]
Vuosina 2006–2009 hän toimi GE Money Oy:n vakuudettomien tuotteiden tuotepäällikkönä.[6]
Д-р Клемънс Краузе е финансов директор на компанията и управляващ директор на Ferratum Capital Germany GmbH.
Tri Clemens Krause on yrityksen rahoitusjohtaja ja Ferratum Capital Germany GmbH:n toimitusjohtaja.
Учи бизнес администрация във Westfälische Wilhelms-Universität.
Hän opiskeli liikkeenjohtoa Westfälische Wilhelms -yliopistossa Münsterissä.
От 1989 до 1994 г. работи в Института по счетоводство в Мюнстер, докато завършва докторската си степен.
Vuosina 1989–94, samalla kun hän viimeisteli väitöskirjaansa, hän työskenteli Münsterissä Institut für Rechnungswesenissa.
През 1994 г. се присъединява към Bankgesellschaft Berlin AG, където работи като управител и директор на "Финансиране на проекти".
Vuonna 1994 hän siirtyi Bankgesellschaft Berlin AG:n palvelukseen, jossa hän työskenteli hankerahoitusjohtajana.
Преди да се присъедини към The Group през 2012 г., е заемал ръководни позиции в Германия в Deutsche Bahn, E-Loan Europe, E * Trade Germany, GE Money Bank (General Electric) и Commerzbank.[7]
Ennen Konserniin tuloaan vuonna 2012 hän työskenteli Saksassa Deutsche Bahnin, E-Loan Europen, E*Trade Germanyn, GE Money Bankin (General Electric) ja Commerzbankin johtotehtävissä.[7]
Ferratum се появява на Франкфуртската фондова борса на 6 Февруари, 2015 г.
Ferratum listautui Frankfurtin pörssin päälistalle 6.2.2015.
Тя е първата fintech компания на борсата.
Ferratum oli pörssin ensimmäinen finanssiteknologiayritys.
При обявлението Ferratum продава акциите си на международни институционални инвеститори.
Listautumisen yhteydessä Ferratum myi osakkeitaan kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille.
Продажната цена на акциите е 17 евро, а пазарната стойност на компанията приблизително 370 милиона евро.
Osakkeiden myyntihinta oli 17 euroa, joilla yhtiön markkina-arvo oli noin 370 miljoonaa euroa.
Общо 48 милиона евро бяха събрани с цел финансиране на бъдещия растеж на компанията: нови продуктови области и разширяване на бизнеса.[9] След обявяването Йорма Йокела все още е най-големият акционер в компанията.
Yhtiölle kerättiin yhteensä 48 miljoonaa euroa sen tulevan kasvun rahoittamiseksi uusille tuotealueille ja liiketoiminnan laajentamiseksi.[9] Listautumisen jälkeen Jorma Jokela on yhä yhtiön suurin osakkeenomistaja.
Чрез придобития лиценз от ЕС за банкови операции, Ferratum Group се стреми да се превърне във водеща международна мобилна банка, предлагаща широк спектър от услуги.
Saatuaan EU:n pankkitoimintaluvan Ferratum-konsernin visiona on ollut olla johtava kansainvälinen laajan tuotevalikoiman omaava mobiilipankkipalvelujen tarjoaja.
Като пионер при мобилните потребителски кредити в Европа Ferratum определя своя основен фокус към лесни мобилни решения, които посрещат и надминават нуждите и очакванията на днешните потребители.
Mobiilien kuluttajalainojen edelläkävijänä Euroopassa Ferratum katsoo, että se keskittyy eritoten yksinkertaisiin mobiiliratkaisuihin, jotka vastaavat nykyisten asiakkaiden odotuksia tai jopa ylittävät ne.
Растежът с чувство за пропорция е ядрото на това, което Ferratum нарича "Принципа Йорма".
Suhteellisuudentajuista kasvua – tämä on keskiössä siinä, mitä Ferratumilla kutsutaan "Jorma-periaatteeksi".
Печеливши от създаването си през 2005 г., през последните десет години The Group постоянно нараства в приходите.
Konserni on perustamisestaan lähtien vuodesta 2005 kasvattanut tasaisesti tuottojaan yli kymmenen vuoden ajan.
Те казват, че са постигнали това чрез непрекъснато разширяване на географския обхват, както и на клиентската, и на потребителската си база.[10] The Group, се фокусира върху устойчивото развитие и разширяване на бизнеса си като водещ мобилен кредитор.
Ferratumilta kerrotaan, että he ovat saavuttaneet tämän kasvattamalla jatkuvasti maantieteellistä kattavuuttaan sekä asiakas- et-tä käyttäjäpohjaansa.[10] Konserni sanoo keskittyvänsä kestävään kehitykseen ja liiketoimintansa laajentamiseen johtavana mobiilina lainanantajana.
Тази стратегия за разширяване, която е в основата на тяхната бизнес стратегия, включва разнообразяване на географското им присъствие чрез разширяване на обхвата им в Европа и в международен мащаб.
Yrityksen liiketoimintastrategian ytimessä olevaan laajentumisstrategiaan kuuluu maantieteellisen läsnäolon monipuolistaminen laajentamalla kattavuutta Euroopassa ja ympäri maailman.
Ferratum ще продължи да увеличава растежа си и да разширява продуктовото си портфолио на съществуващите вече пазари в цяла Европа, Австралия, Нова Зеландия, Бразилия, Мексико и Канада.[10]
Ferratum jatkaa kasvunsa edistämistä ja tuotesalkkunsa kehittämistä jo olemassa olevilla markkinoilla Euroopassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Brasiliassa, Meksikossa ja Kanadassa.[10]
Използването на мобилното банкиране в световен мащаб продължава да нараства.
Mobiilin pankkitoiminnan käyttö on jatkanut kasvuaan maailmanlaajuisesti.
Делът на собствениците на смартфони и таблети, които използват мобилно банкиране, е 47% през април 2016 г. в сравнение с 41% през предходната година в избрани европейски държави, САЩ и Австралия.[11] Анализаторите очакват до 2021 г. над 2 милиарда мобилни потребители да използват мобилния си телефон за банкови цели в сравнение с 1,2 млрд. през 2016 г.[12]
Mobiilipankkia käyttävien älypuhelinten ja tablettien omistajien osuus oli valituissa Euroopan maissa, Australiassa ja USA:ssa vuoden 2016 huhtikuussa 47 % verrattuna 41 %:iin vuotta aiemmin.[11] Analyytikoiden mukaan vuonna 2021 yli 2 miljardia mobiililaitteen käyttäjää käyttää matkapuhelimiaan pankkiasioiden hoitoon verrattuna 1,2 miljardiin vuonna 2016.[12]
Глобалният fintech сектор е отбелязал спад от 50% в инвестициите през 2016 г. с годишно финансиране от 24,7 млрд. долара, което е спад с 46,7 млрд. долара през 2015 г.[16] Груповото финансиране и кредитиране чрез fintech компании бяха сред най-оптимистичните кредити-рания, особено по отношение на P2P кредитиране.
Finanssiteknologiatoimialan investoinnit putosivat vuonna 2016 maailmanlaajuisesti 50 % vuoden 2015 lukemista rahoituksen yhteismäärän oltua 24,7 miljardia dollaria verrattuna 46,7 miljardiin vuonna 2015.[16] Joukkorahoitusta ja lainoja tarjoavat finanssiteknologiayritykset olivat optimistisimpien joukossa, erityisesti koskien P2P-lainanantoa.
Проучване посочи също така тенденция към по-разнообразни бизнес модели и разширяване към други държави.[17]
Tutkimukses-sa havaittiin myös suuntaus monipuolisempiin liiketoimintamalleihin ja laajentuminen mui-hin maihin.[17]
В същото време традиционните банки са подложени на натиск за намаляване на разходите, тъй като изпитват отрицателно въздействие върху печалбите от средата с ниски лихвени проценти.
Samaan aikaan perinteisillä pankeilla on paineita karsia kustannuksia, kun niiden tuotot matalakorkoisesta ympäristöstä ovat negatiivisia.